Työllisyysrahasto antoi positiivisen tulosvaroituksen - työllisyys vahvaa, korona helpottaa ja Venäjän hyökkäyssota vahingoittaa Suomen taloutta arvioitua vähemmän
Työllisten palkkasumma kasvaa kohisten. Koronarajoitukset poistuminen on helpottanut palvelualaa ja Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa kolhii Suomen taloutta odotettua vähemmän.
Positiivinen tulosvaroitus. Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki kertoi parantuneista talousnäkymistä, joka vaikuttaa myös Työllisyysrahaston nettovarallisuuteen. Kuva: Carolina HusuTyöllisyysrahasto parantaa merkittävästi arviotaan vuoden 2022 tuloksesta. Kun vielä maaliskuussa 2022 Työllisyysrahasto arvioi, että kuluvan vuoden tulos muodostuisi noin 200 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, perjantaina julkaistussa pörssitiedotteessa Työllisyysrahasto arvioi tuloksensa olevan 150 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Positiivisen arvion perustana ovat rahaston uusi arvio työttömyysasteen laskusta, palkkasumman kasvu 4‒5 prosenttia, ja Venäjän hyökkäyssotakin vaikuttaa Suomen talouteen vielä maaliskuussa arvioitua vähemmän.
Työllisyysrahasto antoi perjantaina pörssitiedotteen parantuneista näkymistään. Rahasto on velvollinen tiedottamaan, sillä sen rahoitus on hankittu kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta kaksi vuotta sitten lasketuilla kahdella 600 miljoonan euron noteeratuilla joukkovelkakirjoilla.
Työllisyysrahaston kautta kerätään ja maksetaan muun muassa ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset.
”Koronan helpottumisella ja rajoitusten poistumisella on varmasti vaikutuksensa, joka näkyy taloudessa palvelu- ja matkailualoilla. Palkankorotukset keväällä ja työllisyyden parantuminen vaikuttavat yhdessä palkkasumman kertymiseen”, arvioi Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki MT:lle.
Tilastokeskuksen mukaan työttömyysasteen trendi oli kesäkuussa 6,4 prosenttia eli 1,5 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 74,0 prosenttia, mikä on 1,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden kesäkuussa.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli kesäkuun lopussa yhteensä 259 800 työtöntä työnhakijaa. Se on 56 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 24 400 enemmän kuin edellisessä kuussa.
Työllisyysrahaston nettovarallisuus oli viime vuoden lopussa 633 miljoonaa euroa. Tulos oli alijäämäinen. Pandemia oli syönyt puskuria edellisten vuosien aikana.
Maksimissaan rahaston puskuri vastaa kuuden prosentin työttömyysmenojen määrää, kahta miljardia euroa.
Työttömyysvakuutusmaksua maksavat työntekijät ja työnantajat, keskimäärin 1,5 prosenttia bruttopalkasta. Yli 2,1975 miljoonan euron palkasumman maksavilla yrityksillä maksu on puoli prosenttiyksikköä korkeampi.
Työllisyysrahasto on osa julkisen talouden tilinpitoa.
Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan työttömyysturvaa ja edistetään palkansaajien osaamisen kehittämistä aikuiskoulutusetuuksilla. Työllisyysrahasto on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää.
Työllisyysrahasto laatii talousarvion ja maksuesityksen vuodelle 2023 elokuun lopulla. Tällöin rahaston hallintoelimet tekevät sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen vuoden 2023 työttömyysvakuutusmaksuista.
Lasketaanko työttömyysvakuutusmaksua ensi vuoden alussa, selviää Työllisyysrahaston tulevasta maksuesityksestä.
Lue myös:
Työllisyys kasvaa kohisten ja viimeistään nyt kannattaa unohtaa puheet taantuvista maakunnista
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
