Osuuskunnat mukaan sote-palvelutuotantoon

Esimerkiksi

terveyskeskus

voi olla kaupungin ja henkilöstön

yhdessä perustama osuuskunta.

Suomen parhaat osuuskuntatoiminnan asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että sote-palveluja voidaan tuottaa nykyistä kannattavammin osuuskuntayritysten keinoin.

Hyöty jakautuisi asianosaisille eivätkä voitot karkaisi sijoittajille. Se toisi samalla kaivattua kilpailua yksityiseen palvelutuotantoon ja olisi kansantalouden kannalta tärkeä toimintamuoto nykyisenkaltaisen hyvinvointivaltion säilymiseksi.

Ongelmaksi on muodostunut se, että valtakunnallisesti menestyneiden konserniosuuskuntien (OP, SOK) esimerkkiä ei ole osattu soveltaa kuntapalvelujen tuottamiseen, vaan on turvauduttu kovaan bisnekseen tai omaan toimintaan.

Tutkittua tietoa ei edelleenkään ole riittävästi tiedostettu, jolloin väärät mielikuvat osuuskuntayrittämisestä ovat yleisiä.

Nyt tarvitaan iso terveydenhuollon rakennemuutos, koska terveydenhuoltomme on OECD:nkin mukaan pahoissa ongelmissa.

Nykyinen palvelujärjestelmä ja monikanavainen rahoitus ovat luoneet maan eri alueiden ja väestöryhmien välille merkittävän epätasa-arvon, epätarkoituksenmukaista palvelujen käyttöä ja lisäkustannuksia, sekä synnyttänyt henkilöstön saatavuusongelmia julkisella sektorilla. Sote-uudistuskaan ei näytä löytävän kattavaa ratkaisua tuotannon epäkohtiin.

Kuntien oman palvelutuotannon ja nykyisen yritystoiminnan lisäksi on perusteltu syy ottaa palvelupalettiin mukaan myös kolmas vaihtoehto eli voittoa tavoittelemattomat osuuskuntayritykset, johon uusi osuuskuntalaki (421/2013) antaa uusia mahdollisuuksia.

Erityisesti terveydenhuollon ja hoivapalvelujen osuuskuntamalli on hyvä ratkaisu nykyisiin ongelmiin. Hammaslääkäriosuuskunta Tampereella on toimiva malli, mutta nyt tarvitaan uusia ja isompia yksiköitä.

Sote-osuuskunnilla voi olla useita erilaisia organisointimuotoja, kuten: hoivapalveluosuuskunta, lääkäriosuuskunta tai kuntien osaomistama lääkäriosuuskunta.

Lääkäriosuuskunta vastaisi näitä kansainvälisiä ”keikkafirmoja”, mutta sillä erolla, että työ tuottaa lisäpalkkaa osuuskunnan jäsenille eikä voittoa sijoittajille. Sellainen olisi myös asiakkaille ja kunnille edullisempi.

Esimerkiksi terveyskeskus voi olla kaupungin ja henkilöstön yhdessä perustama osuuskunta. Alueellisesta erilaisuudesta johtuen kuhunkin tilanteeseen pitää hakea paras organisointiratkaisu.

Ostopalvelut keikkalääkärifirmoilta ovat tuoneet paljon vaikeuksia ja laatu ja saatavuus ovat vaihdelleet rajusti. Lisää vaikeuksia on odotettavissa, kun kriittinen kynnys ulkoistuksissa ylittyy.

Markkinoita vallatessa sijoittajilla on varaa tehdä vuosia tappiollakin. Kun kilpailijat on saatu nurin, hinta nousee vääjäämättä.

Päättäjien ja palveluja tuottavien henkilöiden tulisi ennakkoluulottomasti noteerata osuuskuntamalli osana terveydenhuollon uudelleen järjestämistä ja selvittää itselleen sen perustamisvalmiudet, neuvonnan saanti ja rahoitusmahdollisuudet.

Kunta tai lääkäriryhmä voisi ottaa edelläkävijän roolin ja näyttää muille mallia kaikkia hyödyttävästä sote-osuuskuntamallista.

Toivokaamme, että ensisijaisesti kunnat ja terveydenhoitohenkilöstö ryhtyvät pikaisesti toimenpiteisiin, jotta sote-palvelujen tuottaminen osuuskuntayrittämisen keinoin aloitettaisiin mahdollisimman pian. Se on meidän kaikkien eduksi.

Seppo Purontakanen

Kouvola

Avaa artikkelin PDF