MTK:n valtuuskunnan keskustelussa manattiin peurojen ja hirvien määrää: "Peurakolari kerran viikossa riittäisi"

"MTK:n verkostojen puheenjohtajat voisivat tulla kertomaan valtuuskunnalle työstään", Suvi Rantala-Searjant Etelä-Pohjanmaalta kehotti. Kuva: Markku Vuorikari

Kuva: Markku Vuorikari

Valtuuskunnan yleiskeskustelussa kuului huoli peura- ja hirvikantojen räjähtämisestä. Välittömien vahinkojen lisäksi hirvien lisääntyminen muuttaa pikkuhiljaa metsien rakennetta, Timo Partinen Etelä-Karjalasta sanoi.

"Suurin vahinko on, että metsät kuusettuvat. Kuusi ei kasva karuilla mailla ja kestää 20–30 vuotta, kun vahinko huomataan."

Myös Pirkanmaalla kanta on räjähtänyt.

"50 prosentilla viidessä vuodessa. Joka toinen päivä on peurakolari, kerran viikossa piisaisi", Jani Hevonoja Pirkanmaalta totesi.

Hän ehdotti lupapankkia, jolla käyttämättömät kaatoluvat siirrettäisiin tehokkaammille seuroille.

Varsinais-Suomen Tapio Rintala oli samalla linjalla. Hän myös esitti, että kalan ja lihan alkuperän voisi lisätä hymynaamaksi Oiva-järjestelmään.

"Ravintolat esittävät, että alkuperä on työläs ilmoittaa. Ratkeaa sillä, että käytetään vain suomalaista", Rintala sanoi.

Totuttuun tapaan keskustelussa käytiin läpi paljon muutakin, kuten investointitukia.

"Viljantuotannon kannattavuus on niin heikko, että sadalla hehtaarilla ei pääse 25 000 rajatuloon ilman tilinpäätöstemppuja. Valtaosa aika isoistakin viljatiloista on lähtökohtaisesti suljettu tukien ulkopuolelle", Kaisa Riiko Varsinais-Suomesta sanoi.

Maatalouden kannattavuudesta puhuttiin melko vähän, mutta viestit olivat synkkiä.

Pohjois-Suomen Laura Mulari kommentoi Valion maidon 2,5 sentin tuottajahinnan laskua.

"Se vaikuttaa kolmen ihmisen palkan verran", 200 lypsävän tilan emäntä sanoi.

Ensimmäistä kertaa valtuuskuntaan osallistunut Päivi Välilä Hämeestä kiteytti taloustilanteen.

"Suurin osa tänään käsitellyistä ongelmista olisi poispyyhitty, jos saataisiin vähän enemmän tuottajahintaa."

Pohjoissavolaisen Juha Partasen mukaan nyt oli kolmas peräkkäinen maatalouden miinusvuosi.

"Pohjois-Savossa yritettiin liha-alan kannattavuusseminaaria. Toimijat eivät mahtuneet samaan huoneeseen", hän kommentoi tilanteen kehittämisen vaikeutta.

Lomitustakin roimittiin. "Itse järjestetyn lomituksen yritys pahimmillaan menee konkurssiin eikä muita ole. Silloin tilalla ei ole lomaa vuoteen. Maakuntauudistuksessa lomituksen pitäisi säilyä vähintään nykyisenlaisina", Helena Pesonen Kaakkois-Suomesta vaati.

Ari Varis Pohjois-Suomesta ja Jukka Huuskonen Pohjois-Savosta peräänkuuluttivat lomituksen valvontaa.

"Lomitusjärjestelmä on palveluammatti viljelijöitä varten", lomitukseen tyytymätön Varis sanoi.

Torjunta-aineiden pääsyä markkinoille olisi helpotettava. "Yksipuolinen valikoima kasvattaa käyttöä, jolloin jäämäriski kasvaa", Noora Räsänen Pohjois-Savosta sanoi.

Jarno Tuominen Varsinais-Suomesta pohti, miten sukupolvenvaihdoksiin voisi kannustaa.

"Liha ja maito on kohta kortilla. Olisiko liha- ja maitotaloilla intoa lähteä rahoittamaan mentorointitukea?"

Jari Ruski Satakunnasta oli huolissaan sokerituotannosta.

"Alan siirtyminen viljaan tarkoittaa 71 miljoonaa viljakiloa lisää markkinoille."

Teiden kuntoa pitäisi parantaa.

Metsänhoitoyhdistys Satakunnan Juha Mäntylä ihmetteli, miksi puun hinta ei nouse.

"Kuusipuusta on pula, mutta se ei näy hinnassa. MTK:n olisi syytä varautua antamaan lausunto, että sitä saa ostaa, sitä ei anneta", Mäntylä totesi.

MTK:n toimintaan kentän ääni kaipasi terävyyttä.

"MTK voisi ottaa kuluttajatyöhön napakampaa otetta. Se on hieman retuperällä", Johanna Seppälä Pohjois-Savosta sanoi.

Hän muistutti, että työ ei koske vain keskusjärjestöä. "Kaikkia jäseniä kannustan someen. Meidän tehtävä on tuoda esille, millaista tuotanto on."

Martti Mäkelä Keski-Suomesta tivasi MTK:n kantaa yritystukien karsimiseen. MTK oli mukana Mauri Pekkarisen (kesk.) yritystukien karsimista yrittäneessä työryhmässä.

"On aihetta tarkastella yritystukia kriittisesti. Mikä tukee rakenteita ja millä saadaan uutta toimintaa", Mäkelä kysyi.

MTK:n viestintää kritisoitiin. Etelä-Pohjanmaan Johanna Kankaanpään mielestä ulospäin viestintää on hoidettu hyvin, mutta sisäisessä on parannettavaa.

"Grüne Woche ja TöitäSuomesta.fi kerrottiin julkisuuteen, mutta meidänkin olisi ollut hyvä tietää niistä pikkusta aikaisemmin. Meidän on maakunnassa pystyttävä hoitamaan tiedotusta."

Etelä-Pohjanmaan Jari Laukkonen tivasi kokouksessa läsnä olleilta Atrian Juha Gröhniltä ja Valion Riitta Brandtilta:

"On kuultu jo muutama vuosi, että lihan hinta nousee. Milloin se nousee? Laskeeko maidon hinta loppukesästä uudelleen?"

Gröhn ei vastannut kysymykseen.

Brandt vastasi, että maidon hinnasta on syytä olla huolissaan.

"En voi kommentoida hintaa, jonka Valio maksaa osuuskunnille", hän sanoi.

Luonnonvarakeskusta kritisoitiin tarkoitushakuisesta ja ideologisesti värittyneestä tutkimuksesta. Pääjohtaja Mari Walls vakuutti keskuksen toimivan tieteellisin perustein.

Metsänhoitoyhdistys Päijänteen Markku Hatakka kehui MTK:ta metsälakien lobbauksesta Brysselissä.

"Lulucf ja red 2 olivat MTK:n voittoja. Siitä pisteet kotiin ja se on hienoa."

Keskustelun ainoat taputukset sai Jukka Ojantakanen Pohjois-Suomesta.

"Tämä on maailman paras ammatti ja tällä on loistava tulevaisuus. Haluan positiivisuutta tartuttaa kaikkiin", hän sanoi.