Euromaita ajetaan entistätiukempaan talousruotuun

EU:n yhteismarkkinat ovat lisänneet jäsenmaiden välistä kauppaa ja ihmisten liikkuvuutta rajojen yli. Tunnetuimpia käytännön esimerkkejä ovat opiskelijavaihto-ohjelmat, halpalennot, edullisemmat kännykkäpuhelut, tuontirajoitusten poistuminen ja mahdollisuus saada eläkettä ja terveydenhuoltoa toisessa EU-maassa. JAN BAUER/AP/lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkisto

Euromaat halutaan entistä tiukempaan talousruotuun.

Jos suunnitelmat toteutuvat, kaikkien euromaiden pitäisi sitoutua saman tyyppisiin talousuudistuksiin, jotka nyt koskevat apua saavia kriisimaita.

Julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan EU-presidentti Herman Van Rompuy esittää lokakuun 18. päivä kokoontuville EU-maiden johtajille myös euroalueen yhteistä budjettia, jota voitaisiin käyttää vaikeuksiin joutuneiden maiden tukemiseen.

Esityksille odotetaan ristiriitaista vastaanottoa. Saksa on ajanut voimakkaasti kansallisten budjettien tiukempaa valvontaa. Monet maat kuitenkin pelkäävät uusien taloussitoumusten kaventavan valtioiden itsemääräämisoikeutta.

EU:n jäsenmaiden pelätään myös jakautuvan entistä selvemmin yhteistyötä tiivistäviin euromaihin ja euroalueen ulkopuolisiin maihin.

Käytännössä monet esityksistä vaatisivat EU:n perussopimusten uudistamista, minkä arvioidaan olevan vaikeaa ja kestävän vuosikausia.

Tiistaina julkistettiin myös Suomen pankin pääjohtajan Erkki Liikasen vetämän pankkityöryhmän esitykset.

Liikasen ryhmä peräänkuuluttaa sijoituspankkitoiminnan erottamista tavallisesta talletuspankkitoiminnasta. Tavoitteena on estää valtioiden takaamien talletusvarojen käyttö riskialttiisiin sijoituksiin.

”Uskon, että toteutuessaan esitykset tekisivät EU:n pankkijärjestelmästä nykyistä vakaamman ja turvallisemman”, Liikanen perustelee talousalan ammattilaisista koostuneen ryhmänsä esityksiä.

Esitysten eteenpäinmeno on nyt kiinni EU:n sisämarkkinakomissaari Michel Barnierista, jonka vastuulla on lakiesitysten valmistelu on.

Keskiviikkona Barnier taas esitteli uusimman suunnitelmansa EU:n yhteismarkkinoiden toiminnan parantamisesta. 12 esityksen paketti on jatkoa reilu vuosi sitten julkistetulle suunnitelmalle.

Ideana on luoda EU-alueesta yhtenäinen markkina-alue, joka kuluttajien ja yritysten kannalta toimii kuin yksi valtio. Periaatteessa yhteismarkkinat ovat olleet olemassa vuodesta 1992 lähtien, mutta monet talouden sektorit ovat edelleen kansallisesti säädeltyjä.

12 ehdotuksen joukossa ovat muun muassa raide- ja meriliikenteen kilpailun vapauttaminen, EU:n laajuisen työvoimapalvelun kehittäminen, sähköisen maksamisen helpottaminen ja laajakaista-investointien edistäminen. Pitkään valmisteltuja hankkeita ovat EU:n laajuisen patentin ja yhteisten standardien kehittäminen.

Suomi on ajanut voimakkaasti varsinkin digitaalisten yhteismarkkinoiden tiivistämistä.

Barnierin mukaan paremmin toimivat yhteismarkkinat voivat lisätä EU:n talouskasvua 2–4 prosenttia.

”Kasvun perusta on yhteismarkkinoissa. Haluamme, että Euroopassa myös valmistetaan tuotteita eikä pelkästään kuluteta. Tarvitaan yksi markkina, eikä 27:ää erilaista järjestelmää”, Barnier sanoo.

EU-komission arvion mukaan yhteismarkkinoiden olemassaolo on tähän mennessä luonut 2 prosentin lisän EU-alueen bruttokansantuotteeseen ja 2,8 miljoonaa työpaikkaa.

Vuodesta 1992 lähtien unionin sisäinen kauppa ja työskentely toisessa EU-maassa ovat suurin piirtein kaksinkertaistuneet.

NIKLAS HOLMBERG

Avaa artikkelin PDF