Venäjän kaasua virtaa Eurooppaan vuosi vuodelta enemmän

Itämereen laskettiin laivasta Nord Streamin ykkösvaiheen kaasuputkea vuonna 2010. 

EU:n energiatilanne on kovassa muutoksessa, koska EU-maiden oma perinteisen fossiilisen energian tuotanto vähenee.

”Mikäli kulutus pysyy entisellään, EU:n tuontiriippuvuus kasvaa”, Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko sanoo.

Tosin kulutus ei todennäköisesti pysy ennallaan, koska tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto kasvaa ja kulutusta pyritään ohjaamaan uusiutuvaan energiaan.

Energian tuonnin osuus EU-maihin oli 43 prosenttia vuonna 1995. Vuoteen 2013 mennessä tuontiriippuvuus oli kasvanut jo 53 prosenttiin ja maakaasussa jo 66 prosenttiin. Sen jälkeen tuonnin osuus on kasvanut edelleen.

Vaikka EU joutuu tuomaan runsaasti kaikkia fossiilisia polttoaineita, maakaasutilanne on herkin. Keski-Euroopan kotitaloudet varsinkin unionin itälaidalla ovat erittäin riippuvaisia kotitalouskaasusta. Esimerkiksi Unkarin, Tšekin ja Slovakian asuntojen lämmin vesi ja lämmitys tuotetaan maakaasulla, joka ennen tuli Neuvostoliitosta, nykyisin Venäjältä. Sama tilanne on Bulgariassa ja Romaniassa, joiden kaasuverkot ovat kehnoja.

Myös Ranskan ja Italian kotitaloudet pelaavat pitkälti kaasun avulla. Useat EU-maat kärsivät, kun kaasuntuontia rajoitettiin muutama vuosi sitten Ukrainan kriisin vuoksi.

Kaasu poikkeaa muista energiamuodoista, koska se kulkee kalliita putkia pitkin. Putki-investoinnit sitovat sekä tuottajaa että ostajaa.

Kaasulle ei ole Solangon mukaan markkinahintaa, vaan ostaja ja myyjä sopivat hinnan ja määrät jopa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

EU toi pari vuotta sitten 40 prosenttia kaasusta Venäjältä, Norjasta 30 prosenttia ja lisäksi merkittävästi Algeriasta ja Qatarista.

Venäjä haluaa eroon Ukrainan kautta menevistä putkista, minkä vuoksi se etsii muita reittejä. Venäjälle paras vaihtoehto lienee Suomenlahden ja Itämeren kautta Saksaan kulkeva Nord Stream.

Venäjä haluaisi tuoda kaasua Etelä-Eurooppaan myös Turkin kautta.

Solangon mukaan kaasuputkisuunnitelmia on koko ajan paljon ilmassa ja ne muuttuvat poliittisen tilanteen mukaan. Esimerkiksi Turkki on tuskin halukas nyt ottamaan maaperälleen Venäjältä tulevaa putkea, koska maiden välit ovat erittäin huonot.

EU:ssa ei katsota hyvällä energiayritysten hanketta rakentaa toinen kaasuputki Venäjältä Itämeren ali Saksaan.

Hanke on vastoin EU:n tavoitetta energiaunionista, jonka mukaan riippuvuutta Venäjän kaasusta pitäisi vähentää.

Energiaunionin tavoitteena ovat yhteiset EU:n laajuiset energiamarkkinat. Siihen liittyen EU haluaa lisätä nestemäisen LNG-kaasun käyttöä. Putken katsotaan haittaavan LNG:n lisäämistä.

Yhdeksän EU:n jäsenmaata Itä- ja Keski-Euroopasta on asettunut Nord Stream kakkosta vastaan, Financial Times FT kirjoittaa. Ne syyttävät putkea puolustavaa Saksaa oman energiatalouden suosimisesta yhteisen energiaturvallisuuden sijaan.

Komissio myöntää, että ei voi mitään, jos yritykset putken haluavat. Tukea putki tuskin saa.

Jos Venäjä keskittää toimituksia pois Ukrainan reitiltä, menettävät putken varrella olevat maat myös siirtomaksuja.

FT:n mukaan Ukraina menettäisi pahimmillaan kaksi miljardia euroa vuodessa ja Slovakia 400 miljoonaa.