Matalat lainakorot suurin euron hyöty

Pitkällä tähtäimellä euron tuoma etu Suomelle on markkinoiden kasvu ja alhaiset korot. Paperin vientituloille valuuttakursseilla on lyhytaikaisesti suuri merkitys, kuvassa paperia lastataan Kaipolan tehtaalla Keski-Suomessa. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkisto

Eurosta ovat eniten hyötyneet Suomen kaltaisten pienten maiden yritykset, jotka ovat saaneet matalampien lainakorkojen ansiosta huomattavia säästöjä, rahoituksen professori Timo Korkeamäki ruotsinkielisestä kauppakorkeakoulusta Hankenista sanoo Ulkopoliittisen instituutin Briefing Paper -keskustelussa.

Halvat lainat parantavat yritysten investointikykyä. Sen vuoksi euron myönteiset vaikutukset ulottuvat vielä useiden vuosien päähän, hän arvioi.

Aiemmin korot pysyivät korkealla, sillä pienten maiden vanhat valuutat olivat epävakaita. Silloin yritykset eivät pystyneet investoimaan nykytahtiin.

Euron käyttöönotto on laajentanut Euroopan arvopaperimarkkinoita voimakkaasti vuodesta 1999 lähtien ja yritykset ovat pystyneet hankkimaan itselleen rahoitusta luottomarkkinoiden laajenemisen ansiosta.

Ekonomisti Janne Huovari PTT:stä pitää euroalueen ylivoimaisesti tärkeimpänä hyötynä sitä, että pystyttiin luomaan vakaat ja laajat markkinat. Euroalueella kenenkään ei tarvinnut pelätä, että joku maa alkaisi yhtäkkiä devalvoimalla kehittää itselleen kilpailuetua, jonka vuoksi uskalletaan investoida rohkeammin ja markkinoihin luottaen.

Valuuttakurssien muutoksilla ei ole pitkän ajan kuluessa merkitystä talouteen eikä valuuttaan. ”Tärkeintä on taloudenpito.”

Ruotsi, Norja ja Tanska eivät liittyneet euroon, mutta myös niissä korot ovat alentuneet. Korkeamäen mukaan maat ovat olleet mukana ”vapaamatkustajina” ja hyötyneet euron tuomista eduista.

Hänen mielestään on kuitenkin vaikea arvioida, olisiko Suomi hyötynyt samalla tavoin, jos olisi jäänyt euroalueen ulkopuolelle.

Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtajan Pasi Holmin mielestä on vaikea nähdä, miksei Suomi olisi hyötynyt samalla tavalla kuin Ruotsi, jos täällä olisi pysytty omassa valuutassa.

Ruotsi hyötyi euroon nähden halvasta kruunusta 2000-luvulla ja varsinkin vuosina 2008–2009. Maan teollisuus pystyi hyödyntämään vientimarkkinat samaan aikaan kun esimerkiksi Suomen metsäteollisuus kärsi vahvasta eurosta.

”Ruotsi käytti tilanteensa hyväksi vuoden 2009 talouskriisissä. Kruunu devalvoitui ja maa sai selvän kilpailuedun Suomeen nähden tähän saakka.”

Suurin vaikutus kursseilla oli sahatavaran vientiin, jossa raaka-aine tulee täysin kotimaasta.

Vuoden 2009 jälkeen kruunun kurssi on vahvistunut euroon verrattuna ja Ruotsi menettänyt etuaan, mikä näkyy saman tien Ruotsin taloudessa. Kun vienti ei vedä, on maan talouskasvukin hidastunut alle Suomen tason.

Holm luettelee euron eduiksi vakauden markkaan verrattuna, valuuttakurssiriskin poistumisen sekä matkailun helpottumisen, kun valuuttaa ei tarvitse vaihtaa.

Korot ovat olleet alhaalla euroon liittymisen jälkeen, ”mutta niin ne ovat olleet Ruotsissakin” eikä Ruotsi ole eurojäsen.

Ruotsin huolena on valuuttakurssiriski sekä se, että valuuttaa pitää aina vaihdella matkustaessaan.

Holmin mielestä myös poliittinen vaikutusvalta pitää myös ottaa huomioon. Esimerkiksi Ruotsin johtajat haluaisivat viedä maansa euroon. Kyseessä on silloin vaikutusvalta Euroopan areenoilla.

Maatalouden on suurena polttoöljyn käyttäjänä katsottu hyötyneen eurosta, koska euro on ollut varsin vahva suhteessa dollariin ja se on pitänyt öljyn eurohintoja alhaalla.

JOUKO KYYTSÖNEN

Avaa artikkelin PDF