Nytkö luonto tuhoutuu?
Meidän sukupolvi jättää jälkipolville tuhoutuvan luonnon. Tähän tapaan kirjoittaa kolumnissaan Mikael Pentikäinen (Lapin Kansa 27.7.2014).
Hän toteaa myös Suomen talouden olevan ”hunningolla”. Itse asiassa hallituksemme on ajanut valtion lähes suoritustilaan. Siitä saamme kiittää Jyrkiä. Nyt hänellä on laajempi vastuu ainakin jonkin aikaa.
Luonto on nyt täällä Pohjolassa puhtaampi kuin koskaan aikaisemmin. Sen pilaantumisesta ei todellisuudessa ole mitään merkkejä.
Perämeren ja sitä myötä Itämeren pilaantuminen jokien tuomista sedimenteistä tai tulevan ydinvoimalan lauhdevesistä on ruotsalaisten ympäristöaktiivien ampuma harhalaukaus.
Jokien sedimentit kerrostuvat jo ensimmäiseen meren syvänteeseen.
Itämeren vesi virtaa liikkuu hyvin hitaasti kohti Tanskan salmia ja siitä Atlantille. Itämeren tilaan vaikuttaa itse luonto siten, että Atlantilta ajoittain tuleva suolaisen veden pulssi parantaa veden laatua. Muu on pelkää kosmetiikkaa.
Suomessa ovat kärkkäimmät nostaneet metelin siitä, että Puolan rannikolta valuva fosfori tuhoaa Itämeren.
Fosfori valuu Itämeren suurimman ja syvimmän altaan etelärannalle. Jos joku tietää sellaisen voiman, mikä siirtää fosforiliuoksen koko meren alueelle, kertokoon sen.
Voimakkaat viikon tai kaksi kestävät etelätuulen siirtävät pintavettä pohjoiseen, jolloin veden pinta Kemissä voi nousta metrillä. Puolan fosfori ei ole siinä mukana. Se on matkannut kohti Tanskan salmia ja kerrostunut meren pohjalle.
Eelis Pulkkinen
Raanujärvi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
