Tukien tasaus huolettaa ranskalaistuottajaa
Ranskan maidontuottaja-järjestön entinen puheenjohtaja Henri Brichart pitää maitoalan tuottajaorganisaatioiden perustamista tärkeänä edistysaskeleena EU-politiikassa. Niklas Holmberg Kuva: Viestilehtien arkistoEPARCY, RANSKA (MT)
EU-komission halu tasata tukia jäsenmaiden sisällä on iso ongelma ranskalaisille maitotiloille.
”Tällä hetkellä saamme 470 euroa hehtaarilta. Tasaaminen pudottaisi tuen 270 euroon. Voitte kuvitella miten se vaikuttaisi”, ranskalainen maidontuottaja Henri Brichart päivittelee.
Ranskassa maataloustuki vaihtelee 50 eurosta 600 euroon hehtaarilta alueesta ja tuotantosuunnasta riippuen. Jos tukierot EU:n suunnitelman mukaan tasattaisiin, kärsijöinä olisivat varsinkin kotieläintilat ja maidontuottajat.
Tukien osuus maatalouden tulosta ei ole Ranskassa yhtä suuri kuin Suomessa, mutta ilman tukia tuotanto ei sielläkään kannattaisi. Brichartin maatalousyhtymän tulos oli viime vuonna noin 140 000 euroa, josta tukien osuus oli 90 000 euroa.
Lähellä Belgian rajaa, 50 asukkaan Eparcyn kunnassa sijaitsevaa yhtymää Brichart pyörittää yhdessä veljensä, veljenpoikansa ja naapurin isännän kanssa.
Peltoa tilalla on reilut 220 hehtaaria ja lypsylehmiä sata. 35 emolehmää tuottaa teurasvasikoita. Lehmien lisäksi tilalla on pari sataa lammasta.
Maidon tuottajahinta on tällä hetkellä vajaat 34 senttiä litralta.
”Pidemmässä vertailussa hinta on ihan kohtuullinen, mutta tuotantokustannukset ovat viime aikoina nousseet rajusti”, isäntä muistuttaa.
Peltomaa on Ranskassa edullista. Maitovaltaisella Thierachin alueella pellon hinta on noin 3 000–4 000 euroa hehtaarilta, vaikka satotaso esimerkiksi vehnällä vaihtelee 8:n ja 9 tonnin välillä. Parhaimmilla vilja-alueilla pellosta maksetaan Brichartin mukaan noin 10 000 euron hehtaarihintaa.
Ranskassa viljelijät eivät kuitenkaan yleensä itse omista maitaan. Myös Brichartin pelloista suurin osa on vuokramaita. Vuokrahinta on noin 200 euroa hehtaarilta.
Kustannuksia laskee myös paikkakunnan viljelijöiden yhteinen koneosuuskunta, josta jokainen tila saa isommat koneet vuorollaan käyttöönsä.
Tulotasoonsa Brichart on tyytyväinen. ”Pidän tästä työstä ja elämäntavasta. Ei maataloutta harjoiteta pelkästään rahan takia.”
Hän toivoo lastensa aikanaan jatkavan sukutilaa. ”11-vuotias nuorimmainen poika voi olla kiinnostunut, mutta vielä on vähän aikaista sanoa”, isäntä naurahtaa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
