"Oiva on ainoa jonka kanssa sä "kuksit", Heikki Manninen puki tuottajan tuskan runoiksi
Tuottajien talousahdinko ja turha byrokratia sai kangasniemeläisen naudan- ja sianlihantuottajan Heikki Mannisen runosuonen sykkimään. Mannisen MT:lle toimittamat runot alla.
Kuva: Jaana KankaanpääOn Mavia, Avia, Melaa ja Kelaa
mikään ei niistä kunnolla pelaa.
Jos saunan takana heiluttaa "helaa"
Ja itsensä siinä pois päiviltä delaa
Niin pappi jo kirkossa nimiä selaa
ja Tuonelan lautturi heiluttaa melaa
Tuskinpa siinä ees virkamies relaa.
Pankki takaisin pyytää antamaa velkaa,
Kaupasta enempää velaksi rehua ei saa.
Virkamies selittää ATK-kone ei toimi
järjestelmä ei Mavin maksatusta poimi.
Kun tilalta katkeaa sähkö
on vaarana koko tuotannon lähtö.
Tuottajan päälle kaatuu täysi muki
kun myöhässä on koko EU-tuki.
Evira aina vain vaateita syytää
tuskinpa koskaan ees anteeksi pyytää
Sadat on paperiin pantava ruksit
Oiva on ainoa jonka kanssa sä "kuksit"
Kun paperihommissa valkenee aamut
on naamaltaan kirkkaimmat valkeimmat haamut
"Rallissa" turhassa menee monikin "romuksi"
Sen krematorio muuttaa harmaaksi tomuksi
Hautakivessä lukee: "Viimein hyytyi tää hullu"
eikä elonsa aikana sen rikkaammaks tullu
"Vaikka kovin hän teurasti sikaa ja kiliä
vain virkamies touhusta rohmusi tiliä.
On maamiehen haudalla kepeät mullat,
Ja virkamiehen kaapissa hopeat, kullat."
Illalla rukous: Päästä jo tuskasta tästä.
Olisinpa viisas ja lopettaisin viljelemästä,
mutta kun perintönä sain tilan oman
ja viljeljäpuolisoksi sen kaupungin soman,
niin ei tilaa raaskisi rappiolle päästää
vaan sukupolvelta toiselle säästää.
Auta minua kestämään vainot nää virkamiesten
ja tuottajana ylväänä seisten.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
