Lähiruoka lähentää yksin puurtavia tuottajia
PÄLKÄNE
Penttilästä on vain reilu kilometri matkaa Jokisen tilalle, josta Heikki Penttilä haki pikkupoikana viilimaidot kesäisin. Nyt maitokannut kulkevat taas Pälkäneen Aitoon raitilla, sillä Penttilän perunapohjaisten lähiruokien raakamaito on peräisin tutulta tilalta.
”Oli selvää, että maito tulee omalta kylältä, jos se kerran on mahdollista”, Penttilä perustelee.
Kolmikymmenpäistä lypsykarjaa hoitava isäntä pitää tärkeänä vastata lähiruuan kysyntään.
”Kaikki lähti helposti käyntiin, kun Heikki hoiti paperiasiat. Ei minun tarvitse tehdä muuta kuin käyttää litran mittaa”, Pekka Jokinen kiittelee.
Miesten mielestä lähiruoka on askel entisajan naapuriavun ja kyläyhteisöllisyyden suuntaan.
”Tässä on päässyt hyvin juttuun lähialueen tuottajien kanssa”, Penttilä kokee.
”Maatalous on nykyisin yksinpuurtamista. Tässä tulee ainakin muutama sana vaihdettua, kun Heikki hakee kannun”, Jokinen sanoo.
Penttilän uudet tuotteet tulivat huhtikuussa Tampereen seudun markkinoille. Raaka-aineista läheisin on peruna, joka kasvaa omilla pelloilla.
Juhannuksen jälkeen oman kylän tuotantoa ovat myös Matti Ruljan tilan kananmunat.
”Porkkanatkin löytyivät naapurikylästä Iltasmäestä, Rödingin tilalta”, Penttilä iloitsee.
Saarioisilla teurastettava broileri on peräisin Pälkäneeltä ja Kangasalalta. Muutkin ainekset sinihomejuustosta sianlihaan tulevat mahdollisimman läheltä.
Eniten kilometrejä kertyy siilinjärveläiselle sipulille. ”Syynä on yksinkertaisesti se, että lähialueella ei ole enää sipulin viljelijöitä.”
Penttilä aikoo kuitenkin viritellä lisää yhteistyötä paikallisten tuottajien kanssa. Vihannesviljely on Pälkäneellä vahvaa, joten kasviskiusaukset ja -gratiinit olisivat luontevia uutuuksia.
Myös reseptit ovat paikallista käsialaa. Niitä on kehitellyt pälkäneläinen keittiömestari Juha Niemiö, jolla on pitkä kokemus huippuravintoloista ja kokkimaajoukkueen edustustehtävistä.
Kaksikon lähtökohta on ollut laadukas ruoka, joka tulee läheltä ja maistuu hyvältä. Raaka-aineiden aitoudesta ei saa tinkiä.
”Lihan pitää olla lihaa eikä teollista valmistetta. Suola on ainoa e-koodi.”
Kotiruokahenkisestä mausta on tullut hyvää palautetta.
”Merkittävä osa makua taitaa olla se, että liemenä on täysin käsittelemätön maito. Se on meille valtti, mihin teollisuus ei pysty.”
Penttilän mielestä lähiruoka ei saa olla luksusta, johon tavallisella kuluttajalla ei ole varaa.
”Hintatason ei pitäisi poiketa valtavasti niistä tuotteista, mitä ihmiset ostavat tavalliseen arkiruokapöytään.”
Penttilä aloitti lähiruuan tuottamisen aikana, jolloin koko sanaa ei vielä edes viljelty. Konkari suhtautuu varsin skeptisesti ruokavillityksiin, mutta lähiruokabuumin suhteen hän on toiveikas.
”Olen palannut aivan eri maailmaan, mistä aikoinaan lähdin. Lähiruoka oli läsnä ennen juhlapuheissa, mutta nyt se näkyy myös käytännön tasolla”, pottufarmari kertoo.
Kiinnostus on kasvanut valtavasti muutamassa vuodessa.
”Koko länsimainen maailma tuntuu menevän kohti lähellä tuotettua ruokaa.”
”Ihmiset haluavat tietää, mistä ruoka on kotoisin, ja että se on mahdollisimman vähillä kuljetuksilla ja muokkaamisilla valmistettu.”
Penttilä pitää käsityöläisyyttä suomalaisen lähiruuan valttina.
”Elintarvikepuolella teollisuus on mennyt jo niin isoksi, että on taas tilausta pienimuotoiselle touhuamiselle.”
Soppaa hämmentää epäselvä lähiruuan käsite.
”Tarkkoja kilometrimääriä on vaikea asettaa”, Penttilä huomauttaa.
”Jos en pysty saamaan raaka-ainetta läheltä, pyrin ainakin hankkimaan parasta kotimaista.”
Aitoolaiselle aito lähiruoka merkitsee kohtuullisen pienten toimijoiden tuotantoa.
”Toki esimerkiksi broileria ei voi kovin pieni yrittäjä tarjota, vaan se on pakko ottaa teollisuudesta”, Penttilä myöntää.
”Pystyn kuitenkin perustelemaan broilerinlihan lähituotteena, sillä tilat ovat noin kolmenkymmenen kilometrin säteeltä. Siellä on joukossa jopa yksi, jonka rehusta kymmenesosa on kasvatettu meidän pelloilla.”
Penttilä ei kannata lähiruuan suitsimista liian tiukoilla määräyksillä.
”Jos lähiruokaan luodaan yhtä raskas byrokratia kuin luomuun, niin minä lopetan heti samana päivänä.”
HENNA VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
