ETL vaatii elinkeinojen ilmasto- ja ympäristötekoja verovähennyskelpoisiksi yritysverotuksessa

Tuore luontokäsikirja antaa suuntaviivoja elintarviketeollisuuden luontotyölle. Arkistokuva. Kuva: Vesa-Matti Väärä

”Olemme määrittäneet toimialan yhteiseksi tavoitteeksi varmistaa vuoteen 2040 mennessä, ettei elintarviketeollisuuden toiminta aiheuta luontokatoa. Haluamme puhua haittojen lisäksi ratkaisuista ja myönteisistä esimerkeistä sekä kannustaa koko ruokaketjua yhteistyöhön”, kertoo Elintarviketeollisuusliitto ETL:n erityisasiantuntija Mari Raininko.

Elintarviketeollisuusliiton (ETL) keskiviikkona julkaisema luontokäsikirja määrittää suuntaviivat alan luontotyölle.

Liitto kertoo, että moni suomalainen ruokia ja juomia valmistava yritys tekee jo pitkäjänteistä luontotyötä. Samalla alalla kaivataan selkeitä tavoitteita ja oppeja jo toteutetuista parhaista käytännöistä.

Luontokäsikirja asettaa toimialalle yhteisen tavoitteen ja määrittää konkreettiset suuntaviivat, joiden avulla yritykset voivat vahvistaa luontotyötään, kehittää riskienhallintaansa, hallita luontovaikutuksiaan ja turvata luonnon kantokyvyn myös tuleville sukupolville.

Yksityisellä rahoituksella ja yritysten toimilla on tärkeä rooli luontokadon vastaisessa työssä ja EU:n ennallistamisasetuksen mukaisiin tavoitteisiin pääsemisessä Suomessa.

”Yritysten luontoinvestointien edistämiseksi tarvitaan selkeitä pelisääntöjä, taloudellisia kannustimia sekä markkinaehtoisia malleja, kuten vapaaehtoista luonnonarvomarkkinaa”, Raininko vaatii.

Elintarviketeollisuusliiton näkemyksen mukaan elinkeinotoiminnasta johtuvien ilmasto- ja ympäristövaikutusten estämisestä tai rajoittamisesta syntyvien menojen tulisi olla verovähennyskelpoisia yritysverotuksessa.

”Tämä kannustaisi yrityksiä investoimaan vapaaehtoisiin luonnonarvoihin, pilotointeihin ja muihin ilmasto- ja luontopositiivisiin toimiin.”