Asunnottomuus lisääntyy vauhdilla – Jo 99 kunnassa elää ihmisiä ilman pysyvää kotia

Yli vuoden asunnottomana olleiden tai toistuvasti asunnottomuuteen ajautuneiden pitkäaikaisasunnottomien määrä kasvoi viime vuonna.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Asunnottomien määrä on kasvanut Suomessa kahtena vuonna peräkkäin. Vuosina 2024 ja 2025 asunnottomuus kasvoi yli kymmenen vuotta kestäneen laskun jälkeen.

Viime vuonna kasvu oli nopeaa. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (Varke) tilaston mukaan 779 uutta ihmistä jäi viime vuonna asunnottomaksi. Vuoden 2023 jälkeen asunnottomien määrä on kasvanut 1 179 henkilöllä.

Asunnottomuus on lisääntynyt etenkin nuorten keskuudessa, sillä alle 25-vuotiaiden asunnottomien määrä on noussut 37 prosenttia vuodesta 2024. Viime vuonna 776 nuorta oli Suomessa ilman asuntoa.

Myös naisten ja maahanmuuttajataustaisten asunnottomuus on lisääntynyt.

Yli vuoden yhtäjaksoisesti asunnottomana olevien tai toistuvasti asunnottomuuteen ajautuvien pitkäaikaisasunnottomien määrää kääntyi viime vuonna nousuun ensi kertaa viiteen vuoteen.

Viime vuonna Suomessa oli 1 306 pitkäaikaisasunnotonta.

Asunnottomuus painottuu suuriin kaupunkeihin. Helsingissä ilman asuntoa oli 979 ihmistä. Suhteellisesti eniten asunnottomia oli Turussa, missä 1 000 asukasta kohden oli 2,3 asunnotonta.

Varken mukaan keskisuurista kaupungeista erityisesti Joensuu, Vaasa, Kotka, Pori ja Rovaniemi erottuvat. Kussakin kaupungissa oli yli 70 asunnotonta.

Kaikkiaan 99 Suomen kunnassa oli viime vuonna ihmisiä, joilla ei ole pysyvää kotia.

Yleisimmin he löytävät tilapäisen yöpaikan ystävien tai sukulaisten luota. Ulkona, rappukäytävissä ja ensisuojissa yöpyneitä oli 758.

Tilastojen mukaan Suomen asunnottomista 758 yöpyy ulkona, porraskäytävissä tai enissuojissa. Kuva: Jyrki Johannes Tervo

Asunnottomuuden vähentämiseen pyrkivän Sininauhasäätiön tiedotteen mukaan tilanteen pahenemiseen on monta, päällekkäistä syytä.

”Sosiaaliturvaa koskevat muutokset, elin- ja asumiskustannusten nousu, epäsuhta vuokratason ja Kelan hyväksymien asumismenojen välillä, työttömyyden kasvu, ihmisten talousvaikeudet, vuokranmaksun ongelmat ja maksuhäiriömerkinnät sekä päihde- ja mielenterveysongelmien lisääntyminen”, säätiö luettelee.

Säätiön mukaan asunnottomuus koskee myös kokonaan uusia ryhmiä, esimerkiksi matalapalkka-alojen työntekijöitä, opiskelijoita ja yhden vanhemman perheitä. Viime vuonna Suomessa oli 68 asunnotonta perhettä.

Sininauhasäätiön selvityksen mukaan pitkäaikaisasunnoton henkilö maksaa yhteiskunnalle 40 400 euroa vuodessa.

Itsenäisesti asuvan henkilön kustannukset ovat säätiön mukaan 18 000 euroa vuodessa silloinkin, kun hän tarvitsee yhteiskunnan tukea esimerkiksi asumis- ja toimeentulotuen sekä päihdepalveluiden muodossa.

Asunnottomuuden vähentäminen on yksi Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteista. Viime vuonna hallitus esitti toukokuun lisätalousarviossa 1,65 miljoonaa euroa lisärahaa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen.

Lisäksi viime ja tänä vuonna julkisen talouden ohjelmassa jyvitettiin pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen 8,3 miljoonaa euroa.

Ohjelman julkilausuttu tavoite on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus Suomesta vuoteen 2027 mennessä.

Sininauhasäätiön mukaan keinot asunnottomuuden poistamiseksi ovat Suomessa jo tiedossa. Niitä ovat muun muassa sosiaaliturvan riittävä taso, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen ja kattavat matalan kynnyksen päiväkeskuspalvelut.