Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kaivosteollisuus: Investoinnit kaivoksiin Suomessa vähentyvät, kun kaivosvero ja lisärajoitukset iskevät alalle

    Uudessa kansalaisaloitteessa ehdotetaan, ettei Saimaalle ja muille tärkeille vesistöalueille tulisi lainkaan kaivoksia.
    Yaran Siilinjärven tehtaalla louhitaan ja rikastetaan fosfaattia lannoitteisiin, mutta kustannukset ovat maailman korkeimpia jo ilman kaivosveroakin, tehtaan johto sanoo.
    Yaran Siilinjärven tehtaalla louhitaan ja rikastetaan fosfaattia lannoitteisiin, mutta kustannukset ovat maailman korkeimpia jo ilman kaivosveroakin, tehtaan johto sanoo. Kuva: Pentti Vänskä

    Kaivosvero sekä lisärajoitukset kaivoksille ja malminetsintään merkitsevät sitä, että investoijien kiinnostus Suomeen vähenee roimasti, Kaivosteollisuus harmittelee.

    "Kaivoksia kuitenkin tarvitaan yhä enemmän vihreään kasvuun, esimerkiksi sähköistymisessä tarvittavaan akkujen tuotantoon tai vedenpuhdistukseen", Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela sanoo.

    Hallitus päätti asettaa budjettiriihessä kaivoksille 25 miljoonan euron kaivosveron. "Se merkitsee samaa kuin jos metsäteollisuudelle lätkäistäisiin 250–300 miljoonan lisävero", hän vertaa.

    Kaivoslaki on etenemässä hallituksesta eduskuntaan vielä tänä syksynä.

    "Kaivokset on helppo ja nopea ajaa alas, mutta ylösnosto kestää vuosikymmeniä. Hallituksen tulisi nyt miettiä tarkoin toimiaan, kiristykset menevät liian pitkälle", hän arvostelee.

    Kaivosvero aiotaan ottaa käyttöön vuonna 2023. Verotuotosta 60 prosenttia ohjataan kaivosten sijaintikunnille ja 40 prosenttia valtiolle.

    Kaivosteolisuuden mukaan toiminnan kestävyyteen on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota. "Ilman kestävyyttä ei kaivoksilla ole tulevaisuutta", Agnico Eagle Finlandin toimitusjohtaja Jani Lösönen sanoo. Kestävyysvaatimukset tulevat kaivosten omistajilta.

    Kaivosveroa on perusteltu muun muassa sillä, että ulkomaiset kaivosyhtiöt vievät tuotot voittoina pois Suomesta ja tänne jää vain raaka-aineen tuottajan osa. "Kuitenkin koko mineraalitoimiala työllistää 87 000 henkilöä ja verojalanjälki on kolme miljardia euroa vuodessa. Kaivokset työllistävät 12 000 henkilöä."

    "Ylimääräistä kaivosveroa ja muita rasitteita on vaikea kestää. Esimerkiksi Yaran Siilinjärven kaivoksesta tuotetaan puhdasta fosfaattia, mutta kustannukset ovat jo maailman korkeimpia ilman ylimääräistä veroa", Yara Siilinjärven kaivosjohtaja Antti Savolainen toteaa.

    "Mineraalipitoisuus nostaa kustannuksia ja Suomessa pitoisuudet eivät yleensä ole kovin korkeita."

    Kaivosalan mukaan epävarmuutta lisää, että kunnat saisivat uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pelkästään kaavamuutoksilla päättää kaivosten toiminnasta tai aloituksesta. "Se luon investoijissa erittäin suurta epävarmuutta."

    Myös malminetsintä on vaikeutumassa. Luonnonsuojelulaissa ei malmia saisi etsiä ennen 1996 perustetuilta erilaisilta suojelualueilta. Kaivosalan mukaan pitäisi toimia kuten nykyisin eli paikallinen ely-keskus määrittelee reitit, joissa malmin etsintä on sallittu.

    Suurimpia huolia on, että maanomistajilta tulee saada suostumus etsintään 10 vuoden välein. "Kymmenessä vuodessa ei malmin etsinnässä ehditä alkua pitemmälle. Kaivosyhtiöiden kiinnostus etsintään loppuu, jos aikaa ei pidennetä", Juho Haverinen Magnus Mineralsista arvioi.

    Kaivostoiminnalle rajat -kansalaisaloite on hiljattain kerännyt yli 50 000 kannatusilmoitusta eli lakialoite siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Aloite on Saimaa ilman kaivoksia ry:n laatima.

    “Uusi lakialoite keskittyy no-go-alueiden määrittelemiseen Suomessa, joissa kaivoksia ei saisi olla lainkaan", sanoo Saimaa ilman kaivoksia ry:n perustaja Miisa Mink. Hänen mukaansa Saimaan alueelle on myönnetty jo kymmenen malminetsintävarausta ja seitsemän malminetsintälupaa. 

    Uusi lakiluonnos ei ole Minkin mukaan hallitusohjelman mukainen, muutokset vanhaan ovat kosmeettisia.

    Kiellettyjä alueita olisivat tärkeimmät vesistöt, pohjavesialueet, luonnonsuojelualueet, Natura 2000 -alueet sekä saamelaisten kotiseutualue.

    "Hallitusohjelmassa on sovittu, että kaivoslain uudistuksen lähtökohtana on ympäristönsuojelun tason parantaminen. Nykylainsäädäntö on kirjoitettu vahvasti kaivosyhtiöiden näkökulmasta. Siksi muun muassa matkailuala hyötyisi erilaisten intressien vertailusta tai muita elinkeinoja suojaavista tiukemmista reunaehdoista, joita ei kuitenkaan ole luonnoksessa toteutettu", kansanedustaja Mari Holopainen (vihr) ihmettelee.

    "Suomen ympäristökeskus SYKE:n ympäristövaikutusten arvio on karu: kaivoslakiluonnos ei millään merkittävällä tavalla paranna ympäristönsuojelua, mikä on hallitusohjelman päätavoite", hän sanoo.