EU-maat sopuun pankkien vakavaraisuussäännöistä
Pankkien pääomavaatimusten kiristäminen näkyy asiakkaalle todennäköisesti lainamarginaalien nousuna. Toisaalta talletusten pitäisi olla paremmassa turvassa, kun pankit kestävät isompia luottotappiota. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
EU-maiden valtiovarainministerit pääsivät tiistain kokouksessaan sopuun pankkien vakavaraisuussääntöjen kiristämisestä.
Edellisessä kokouksessa pöydälle jäänyt kiistakysymys EU-tasoa kireämmistä kansallisista säännöistä ratkesi puheenjohtajamaa Tanskan esittämän mallin mukaisesti.
Jäsenmaat voivat halutessaan asettaa omille pankeilleen asteittain enintään 5 prosenttiyksikköä korkeammat oman pääoman vaatimukset kuin muissa jäsenmaissa.
Kaikille EU-maiden pankeille pakollinen pääomavaatimus pysyi entisellään 8 prosentissa.
Mahdollisuutta muita kireämpään sääntelyyn ajoivat lähinnä Britannia ja Ruotsi.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan Suomelle tärkeät tavoitteet saatiin kompromissiesitykseen mukaan jo hyvissä ajoin. ”Pankkisektorin vakauden kannalta on tärkeää, että sääntelyssä päästään nyt eteenpäin”, Urpilainen sanoi tiistaina Brysselissä.
Euroopan parlamentin talousvaliokunta hyväksyi oman versionsa pankkien vakavaraisuusdirektiivistä maanantaina. Jotta direktiivi tulisi voimaan, parlamentin ja jäsenmaiden on vielä päästävä yksimielisyyteen sääntöjen yksityiskohdista.
Alun perin pankkisääntelyn tiukentamisesta päätettiin maailmanlaajuisesti niin sanotussa Basel 3 -sopimuksessa, jonka johtavien teollisuusmaiden G20-kokous hyväksyi syksyllä 2010. Tarkoituksena on vahvistaa pankkien kestävyyttä mahdollisissa talouskriiseissä.
Suomalaispankeille kiristyvien pääomavaatimusten ei pitäisi tuottaa ongelmia.
”Toisaalta meillä ei myöskään ole nähty tarvetta ottaa käyttöön perustasoa tiukempia vaatimuksia”, lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa valtiovarainministeriöstä sanoo.
Suomen kannalta tärkeää on Sarsan mukaan se, että osuuspankkikonsernia kohdellaan pääomavaatimusten osalta jatkossakin yhtenä pankkina eikä jokaisen yksittäisen osuuspankin tarvitse täyttää vaatimuksia erikseen.
Kuntien ylivoimaisesti suurin lainoittaja Kuntarahoitus on pelännyt kireämpien pääomavaatimusten nostavan sen varainhankinnan kustannuksia merkittävästi. Kuntien yhteisellä takuulla toimivalla luottolaitoksella ei ole pankkien kaltaisia pääomapuskureita.
Sarsan mukaan nyt sovitussa paketissa ei aseteta sitovaa rajaa Kuntarahoituksen kannalta kriittiselle vähimmäisomavaraisuusasteelle.
”Olemme lähteneet siitä, että toistaiseksi mitään ongelmaa ei ole. Päätöksen mukaan komissio vasta selvittää asiaa ja antaa mahdollisen esityksensä vuonna 2016.”
Suomen vaatimuksesta direktiiviesitykseen on myös lisätty lause, jonka mukaan Kuntarahoituksen kaltaisten erityisluottolaitosten asema on otettava valmistelussa huomioon.
Kuntarahoituksesta ei toistaiseksi haluttu kommentoida tiistaina hyväksytyn kompromissiesityksen sisältöä.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
