Merijää on paikoin normaalia paksumpaa, mutta jäällä kulkijan kannattaa varoa erityisesti etelässä

Ulkoilijoita Helsingin Eiranrannassa 4.maaliskuuta 2024. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA.  

Merijää on paikoin paksumpaa kuin normaalisti tähän aikaan vuodesta, mutta se on alkanut haurastua, Ilmatieteen laitokselta kerrottiin STT:lle torstaina. Pääsiäistä merialueilla viettävien kannattaa siis olla valppaana.

Jää on alkanut haurastua erityisesti etelärannikolla ja Saaristomerellä.

Merivartiosto ei suosittele missään nimessä merijäille menemistä enää tänä keväänä, kertoo Suomenlahden merivartioston johtokeskuksen varapäällikkö Teemu Niemelä.

Niemelän mukaan jään paksuuden ja kantavuuden arviointi on hankalaa, ja jäät alkavat olla heikkoja. Rannassa kestävä jää saattaa pettää alta vähän matkan päässä.

”Jään alla saattaa olla virtauksia ja jää puikottunutta”, Niemelä kertoi STT:lle torstaina.

Puikottuminen tarkoittaa sitä, että jääkerrokseen muodostuu onkaloita. Vesi.fi-sivuston mukaan jopa 20–30 senttimetriä paksu jää voi muuttua puikkomaiseksi, eikä enää kanna ihmisen painoa.

Niemelän mukaan sanonta kevätjään petollisuudesta pitää paikkansa.

”Jään tilanne muuttuu päivittäin. Lämpötila vaihtelee, ja jos jään päällä on vettä, se voi haurastuttaa jäätä entisestään.”

Lämpötilat ovat alkaneet kohota maaliskuun loppua kohti. Ilmatieteen laitoksen mukaan lämpömittari näytti torstaina Raumalla jo kolmeatoista plusastetta. Lisäksi yli 10 asteen lukemia mitattiin useilla paikkakunnilla maan etelä- ja keskiosissa.

Jos jäälle on tarve jostakin syystä mennä, Niemelä suosittelee varautumaan pelastautumispuvulla, naskaleilla ja kelluntavälineillä. Jäälle ei myöskään kannata mennä yksin.

Merivartiostolle on tullut tänä vuonna ilmoituksia useammasta jäihin vajoamisesta, Niemelä kertoo. Tämä vastaa vuosittaista keskiarvoa.

Monilla Etelä- ja Keski-Suomen jäänpaksuuden havaintopaikoilla jääpeite oli pysynyt ennallaan tai hieman ohentunut verrattuna maaliskuun alkuun, kerrotaan Vesi.fi-sivustolla. Maaliskuun 20. päivän mittauksissa Etelä- ja Keski-Suomen vesistöjen kokonaisjäänpaksuus vaihteli 32 sentin ja lähes 70 sentin välillä. Mittaustulokset vastaavat melko hyvin ajankohdan keskiarvoa.

Pohjois-Suomessa jääpeite on puolestaan sekä ohentunut että kasvanut havaintopaikasta riippuen. Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa järvien jään kokonaispaksuus vaihteli hieman alle 50 sentin ja 90 sentin välillä.

Sivuston mukaan jääpeite voi olla arvaamattoman haurasta tutuillakin vesistöillä, erityisesti virtavesissä ja kapeikoissa, sekä vesistörakenteiden ja kasvillisuuden lähellä. Jos jäällä on lunta, se estää heikkojen alueiden havainnointia.

Sivustolla muistutetaan, että auringonsäteilyn lisääntyessä jään paksuus ei enää kerro sen kantavuudesta.