Kirjailija tulistui populismiin ja kirjoittaa aiheesta kirjasarjaa
Viha ja negatiiviset tuntemukset ovat populismin polttoainetta, jyväskyläläinen kirjailija Pirjo Hassinen toteaa.Yhteiskunnallinen turhautuminen, ahdistus ja lopulta viha. Näitä tuntemuksia kirjailija Pirjo Hassisessa herää, kun hän seuraa maailmaa ja uutisia.
Ja näistä tuntemuksista heräsi myös halu kirjoittaa populismista yhteiskunnallisena ilmiönä.
Hassinen on tuottanut kirjoja kahden vuoden sykleissä 1990-luvun alusta saakka. Vuonna 2012 ilmestyneen Populan kohdalla tapahtui kuitenkin rytminmuutos.
”Kirjailijan tulee kuunnella maailmaa ja ihmisiä herkällä korvalla. Popula on sellainen kirja, mikä minun oli yksinkertaisesti pakko kirjoittaa, kun oikeistopopulismi oli juuri lyönyt kunnolla Suomessa läpi”, Hassinen kertoo.
Populassa Hassinen halusi sukeltaa oikeistopopulismin alkulähteille ja tavoittaa sellaiset ihmiset, jotka kokivat, että he tulivat ilmiön kautta kuulluksi ensi kertaa elämässään.
Teosta kirjoittaessaan kirjailija käsitteli myös itselleen ristiriitaisia aiheita.
”Suhtaudun aihepiiriin hyvin kriittisesti, mutta paljon on myös myötäelämistä sellaisten henkilöhahmojen kanssa, jotka kokevat kirjassa esiintyvän oikeistopopulistisen puolueen vapahtajakseen. Yritin ymmärtää kokonaisvaltaisesti hämmentävää ilmiötä.”
Työn alla populismitrilogia
Hassisen uusin romaani, tänä vuonna julkaistu Kalmari, jatkaa Populan aloittaman aiheen käsittelyä. Ja lisääkin on odotettavissa.
”Voidaan jo puhua trilogiasta, vaikka kolmannen osan valmistumisvuosikaan ei ole tiedossa. Tiedän jo nyt, että kirjoitan teemasta yhteensä kolme kirjaa.”
Hassisen tarve ymmärtää oikeistopopulismia on vuosien saatossa kypsynyt kiukuksi. Enää päähenkilöitä ei ole valittu sillä perusteella, että heitä pitäisi ymmärtää, Hassinen kertoo.
”Kalmarissa eletään tismalleen tässä ajassa olevassa ilmiössä. Viha ja negatiiviset tuntemukset nousevat esiin, sillä ne ovat populismin polttoainetta.”
Kirjailija myöntää olevansa huolissaan myös omista vihantunteistaan.
”Hirveintä on se, että viha on tarttunut meihin, jotka olemme kokeneet populismin alusta alkaen ahdistavana ja nähneet, mitä se on”, Hassinen puntaroi.
”Koen olevani suuressa vaarassa sairastua itse siihen samaan vihaan, mikä koko maailmassa leviää. Moni asia kulkee kohti pimeyttä, ja se on todella huolestuttavaa.”
Erityistä huolta kirjailijassa herättävät yksilönvapauksien ja demokratian kaventuminen monissa valtioissa.
"Tärkeintä on tarkastella ihmisyyttä"
Hassisen kirjat ovat leimallisesti aikalaisromaaneita. Vaikka politiikka on aina kiinnostanut kirjailijaa, kaunokirjallisuuden ei hänen mielestään tarvitse olla yhteiskunnallista.
”Tärkeintä on, että tarkastelen kirjoissani ihmisiä ja ihmisyyttä uudessa valossa.”
Hassisen esikois- ja läpimurtoromaanin (Joel, 1991) aihepiirinä oli miehinen kehollisuus.
”Asiaa on hankalaa ymmärtää enää nykymaailmassa, mutta silloin käsillä oli aivan uusi asetelma, jossa mies objektina, naisen halun kohteena, olikin ensi kertaa mahdollinen. Kirja ehdottomasti tavoitti jotain siinä ajassa, sillä siitä tuli jymymenestys.”
Jyväskyläläiselle kirjailijalle on ominaista kriittinen suhtautuminen aikansa ilmiöihin. Hän mainitsee esimerkiksi vuosikymmen sitten virinneen ajatuksen, että kaikkien kirjojen piti olla kuten dekkarit, murhaviihdettä.
”Pahinta oli, että vaatimus alkoi ulottua kaunokirjallisuuteenkin. Kirjoitin Isänpäivä-kirjan kritisoidakseni ilmiötä. Siinä päähenkilönä on menestyvä dekkarikirjailija Olli Penger, jonka oma poika tappaakin ihmisen. Tapaus murtaa koko päähenkilön maailmankuvan.”
Hassinen haluaa osallistua teoksillaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kirjat ovat hänen mielestään luonteva ja vahva keino vaikuttaa siihen, miten ihmiset asioista ajattelevat.
Lue kirjailija Pirjo Hassisen henkilöhaastattelu kokonaisuudessaan perjantain Maaseudun Tulevaisuudesta!
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

