Tiiviys maksaa
päivän punkti
Pohjoismaat kulkevat maaseudun kehittämisessä eri tahtiin. Siinä missä Tanska ja Norja näkevät maaseudun voimavarana eikä ongelmana, Suomi ja Ruotsi jatkavat maaseudun autioittamispolitiikkaansa.
Tanskassa maatalous on keskeinen syy kehittää maaseutua. Tanska on ruuan suurvalta, joka on tehnyt ruuasta vientituotteen. Viime vuosina tämä ei ole ollut kovin kannattavaa, mutta tulevaisuus voi olla muuta. Ruuan hinta nousee nousemistaan.
Norja on aina pitänyt huolta aluepolitiikasta. Vuonojen maassa on metsää, maanviljelyä ja kalastusta. Mutta sen lisäksi kehitetään maaseudun kyliä ja kaupunkeja asuinympäristöinä, koska ihmiset haluavat asua eri puolilla maata. Öljyraha helpottaa maan tasapainoista kehittämistä.
Ruotsissa maaseudun autioituminen alkoi jo 1960-luvulla. Länsinaapurissa on alueita, jotka ovat kirjaimellisesti tyhjiä. Pohjois-Ruotsissa asuu vähemmän väkeä kuin Suomen Lapissa. Ruotsissakin kuitenkin maan eteläosan maaseutu kukoistaa. Skoone on vanhastaan Pohjolan vilja-aitta.
Suomen maaseutua uhkaa nyt Ruotsin tie. Meille syntyy alueita, joissa ei asu ketään. Kun väki muuttaa keskuksiin, maaseudun omaisuuden arvo romahtaa. Asunnot keskuksissa sen sijaan kallistuvat entisestään. Tästä syntyy valtava kansantaloudellinen tappio.
Tiivistämispolitiikka tehostaa maaseudun tyhjentämistä. Kun ensin todetaan, että maaseudulla asuu liian vähän ihmisiä, voidaan seuraavaksi lopettaa kunta. Sitten voidaan lopettaa palvelut.
Kun kylä on tyhjä, lopetetaan kyläkoulu. Kun kirkonkyläkin tyhjenee, voidaan lopettaa terveyskeskus ja hankkia keikkalääkäri. Kun kunnassa on enää vanhuksia, lopetetaan seteliautomaatti ja poliisi.
Poliisin lähteminen viimeistään takaa sen, että osassa maata valtio lakkaa olemasta. Kun konstaapeli Reinikaista ei näy, valtion olemassaolosta muistuttaa enää verottaja.
Osa maasta kehittyy eräänlaiseksi siirtomaareservaatiksi, jossa palvelua saa enää Teboilin baarissa.
Jonkun laskutikkumiehen kannattaisikin laskea, mitä tämä kaikki tulee maksamaan. Suomi on rikas maa, kun sillä on varaa rakentaa koko maa uudestaan aina kahden vuosikymmenen välein.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
