Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toisella kaudella Nato on natissut liitoksistaan ennennäkemättömästi. Kuva: Timo Filpus
Nato on kriisissä, muttei välttämättä menetä tästä syystä toimintakykyään – ”Paluuta vanhaan ei ole”
Professori Tuomas Forsberg katsoo, että Yhdysvaltojen tulevaisuutta on keskipitkällä aikavälillä vaikea ennustaa.
Naton sekava tilanne heiluttelee myös Suomen turvallisuuspoliittista tilannetta. Suomalaisia reserviupseerikoulun oppilaita vuonna 2023. Kuva: Sanne KatainenTampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg arvioi, että sotilasliitto Naton viidenteen artiklaan eli yhteisiin, kaikkien jäsenmaiden toisilleen takaamiin turvatakuisiin ei voida enää nykyoloissa täysin luottaa.
Syynä tähän on Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin harjoittama poukkoileva ja arvaamaton ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Trump on muun muassa vaatinut yhä aggressiivisemmin Nato-liittolaiselleen Tanskalle kuuluvaa Grönlantia liitettäväksi Yhdysvaltoihin.
”Nato on kriisissä. Nato on aiemminkin ollut kriiseissä ja selvinnyt niistä, mutta liiton johtovaltion Yhdysvaltain asenne siihen ja suhtautuminen liittolaisiin on nyt sellainen, mitä Naton historiassa ei ole nähty”, Forsberg toteaa.
”Jos Yhdysvallat vähät välittää Pohjois-Atlantin sopimuksen 1. artiklasta, jonka mukaan osapuolet sitoutuvat pidättymään kansainvälisissä suhteissaan voimankäytöllä uhkaamisesta tai sen 2. artiklasta, jonka mukaan osapuolet pyrkivät poistamaan ristiriitoja kansainvälisessä talouspolitiikassaan, niin miksi se välittäisi sopimuksen 5. artiklasta eli keskinäisestä puolustusvelvoitteesta?”
”Nato on aiemminkin ollut kriiseissä ja selvinnyt niistä, mutta liiton johtovaltion Yhdysvaltain asenne siihen ja suhtautuminen liittolaisiin on nyt sellainen, mitä Naton historiassa ei ole nähty.”
Voiko Yhdysvaltoihin nyt luottaa millään tasolla?
”Luottamus kansainvälisessä politiikassa on harvoin sataprosenttista. Turvallisuuskysymyksissä luottamuksen pitäisi kuitenkin olla aika lähellä sitä, jotta sen varaan voitaisiin jotain laskea”, Forsberg muotoilee.
”Trumpin tultua uudelleen valtaan ei voi oikein luottaa siihen, että Yhdysvallat ajattelisi kumppanimaidensa hyvää – muttei siinäkään mielessä, että sen politiikka olisi ennustettavaa. Suhteita Yhdysvaltoihin leima nyt aika iso epävarmuus tulevaisuudesta.”
Forsberg katsoo, että Yhdysvaltojen tulevaisuutta on keskipitkällä aikavälillä vaikea ennustaa.
”Paitsi ehkä sanomalla, että paluuta vanhaan ei enää ole. Parhaassa tapauksessa voidaan luoda jonkinlainen uusi "transatlanttinen diili", mutta Trumpin diilit ovat hyvin transaktionaalisia eli kertaluontoisia, eivätkä perustu pidempiaikaiseen vastavuoroisuuteen.”
Vaikka Trump luopuisi vallasta kolmen vuoden kuluttua, paljon ehtii tapahtua vielä ennen sitä.
”Eikä MAGA-liike ainakaan halua luopua vallasta, jos Trump luopuukin”, Forsberg pohtii. MAGA on lyhenne sanoista Make America great again. Kyseessä on yhdysvaltalainen populistinen ja laitaoikeistolainen poliittinen liike, joka toimii republikaanipuolueen sisällä.
Naton turvatakuisiin ei voi professorin mukaan siis täysin luottaa.
”Mutta toisaalta Venäjäkään ei voi luottaa siihen, että Nato olisi toimintakyvytön. Vaikka Yhdysvallat vetäytyisikin Euroopasta, eikä haluaisi jotakin eurooppalaista liittolaista puolustaa, suurin osa Nato-maista on silti sitoutunut yhteiseen puolustukseen.”
Miten vaikeassa raossa Suomi on Naton tuoreena jäsenmaana, Yhdysvaltain DCA-kumppanina sekä Venäjän rajamaana?
”Suomelle tilanne on vaikea mutta niin on monille muillekin maille. Kumppanuus USA:n kanssa ei ehkä kehity niin kuin ajateltiin, mutta ei sen varaan mitään erityisesti ehditty laskeakaan.”
”Venäjäkään ei voi luottaa siihen, että Nato olisi toimintakyvytön.”
Yhdysvaltain ja Euroopan välisen kitkan lisäksi Trump on viime aikoina murjonut erityisesti Venäjän liittolaismaita. Venezuelassa kaapattiin yhdysvaltalaisten toimesta Venäjä-mielinen presidentti Nicolas Maduro. Nyt Trump uhkailee jatkuvasti Irania sotilaallisilla toimilla. Iran on Venäjän läheinen liittolainen.
”On pidetty mahdollisena, että Venäjä on hiljaa Venezuelasta, koska Yhdysvallat on luvannut olla vastustamatta Venäjän toimia Ukrainassa. Mutta tuskin maiden välille voidaan rakentaa mitään vahvaa kumppanuutta”, Forsberg puntaroi.
”Iran on hyvä esimerkki siitä, että edut törmäävät eri puolilla, ja että on vaikea muodostaa mitään yhteistä maailmankuvaa etupiiriajattelun pohjalta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
