MTK:n johtokunta yllättyi ministeri Koskisen tukivedosta
Vääksyn mylly jauhaa viljelijä Mikko Metsäkankaan (oik.) rukiista ruisjauhoa. Vasemmalla mylläri Kari Savola. Juha Tanhua Kuva: Viestilehtien arkistoASIKKALA (MT)
MTK:n johtokunta ei hyväksy maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) pohdintaa Etelä-Suomen kansallisen 141-tuen romuttamisesta. Koskinen arvioi (MT 7.6.), että nykyinen tukijärjestelmää joutuu juhannuksen jälkeen tiukkaan arvioon, kun EU-maatalousneuvottelut alkavat.
Ministerin pohdinta ennen tärkeitä neuvotteluja yllätti johtokunnan. Asikkalan Lehmonkärkeen kokoontunut tuottajajärjestön johto kulutti tiistaina kesäkokouksensa tulevien tukineuvottelujen pohdintaan.
Puheenjohtaja Juha Marttilan mielestä Suomen ei kannata oma-aloitteisesti luopua eri tukivaihtoehdoista ja Koskisen pitää neuvottelujen alla välttää ”turhien riskien ottamista”.
”Käsittämätöntä, että ensimmäiseksi annettaisiin 141-tuesta periksi”, hän sanoo.
”Kaikista työkaluista on pidettävä kiinni, koska neuvotteluissa voi tapahtua nopeita käänteitä. Olemme pettyneitä, jos 141-tuki loppuu”, hän lisää.
Marttilan mielestä mitään tuotantosuuntaa ei pidä rajata 141-tuen ulkopuolelle.
”Jos näin tehdään, tuskinpa EU-komissio palauttaa tukea takaisin.”
MTK:n johtokunnan perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Hämeeseen. Tuottajajärjestön johto perehtyi maanantaina etenkin maakunnan viljaklusterin toimintaan.
Hyvässä yhteistyössä mukana ovat maakunnan monet viljelijät sekä teollisuuden isot ja pienet toimijat. Hämeen tuottajaliiton toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Kataja kehuu olut- ja leipäketjujen yhteistyötä.
”Vielä pitäisi saada kaupat tiiviisti mukaan toimintaan”, hän kertoo.
Myös Lahden kupeessa viljatilaa pitävän Heikki Mäkelän kokemukset viljayhteistyöstä ovat rohkaisevia. Mäkelän tilalla viljellään pääasiassa ohraa läheisen mallastamon tarpeisiin. Ruista tilalla on viljelty monen sukupolven ajan, mutta pitkä perinne katkesi viime vuonna huonoon satoon. Jatkosta ei ole tietoa.
Viljeltyä peltoa tilalla on noin 350 hehtaaria. Suurin osa niistä on vuokramaita, neljännes Mäkelän omistamia.
”Viljelen kasveja, joita tarvitaan tässä ihan lähellä.”
Ison tilan hoitaminen on haasteellista, kun lähellä asuu sadoissa omakotitaloissa tuhansia ihmisiä.
”Etenkin yölliset ruiskutukset ovat herättäneet ihmetystä”, hän mainitsee.
Mäkelä kertoo, että työ vaatii välillä varovaisuutta, kun liikkuu isoilla traktoreilla pitkin läheisiä autoteitä. Tilan vilja toimitetaan omin traktorin lähelle teollisuuden käyttöön. Ilman ongelmia ei yhteiselo kasvavan kaupungin kanssa aina etene.
”Ainakin ahtaat väylät ovat ongelma. Kaupungin suunnittelijat väittävät osaavansa hommansa, mutta näin ei ole. Olenkin pyytänyt heitä tutustumaan viljelijän arkeen.”
Sopimustuottajana Mäkelän mielestä viljelijän etu on, että viljalla on tiedossa ostaja ennen kuin yhtään jyvää kylvetään. Suurta hintaetua ei hänen mukaansa tule, mutta rahasta on aina pientä vääntöä, hän mainitsee.
Lahden kaupungin alueella toimii useita viljelijöille tärkeitä yhteistyökumppaneita, joihin johtokunta tutustui retken aikana.
Tärkeä toimija on Viking Malt, joka on Suomen suurin mallasohran valmistaja. Toimitusjohtaja Antti Orkolan mukaan etenkin luomuohrasta on huutava pula. Hän kehuu, että ”olut on lähiruokaa” parhaimmillaan.
Mallasta hyödyntää etenkin yhtiön suuri asiakas, lähellä toimiva Hartwallin panimo. Monen maakunnan tuottajan viljelemästä ohrasta käytetään olutta.
Viljelijöiden toinen iso yhteistyökumppani on Fazer. Se ostaa läheisten tilojen viljaa, joka jauhetaan omassa myllyssä ja jauhot käytetään oman leipomon tarpeisiin.
Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka uskoo edelleen, että vuoteen 2020 mennessä Fazer-konsernin leipomat ruisleivät leivotaan kotimaisista ruisjauhoista.
Mylly suosii sopimustuotantoa. Myös suorakauppa tilojen kanssa on yleistymässä.
”Annamme nyt sitovia hintoja ensi syksyn rukiille ja vehnälle.”
Mukana yhteistyössä on myös Vääksyn mylly. Yritys ei kisaa jauhetuilla jauhokiloilla vaan erikoistuotteilla, joita voi ostaa vanhan myllyn yhteydessä toimivasta puodista. Mylläri Kari Savola kertoo sujuvasti tarinoita myllyn historiasta ja yhtiön markkinoinnista.
”Se hoituu nykyään pelkästään Facebookissa”, hän toteaa.
Tieto myllyn yhden erikoistuotteen, höyrytetyistä kaurahiutaleista levisi Saksaan asti. Pian elintarvikejätti Dr. Oetker oli halukas ostamaan myllyn koko hiutaletuotannon.
”Yhtiö olisi halunnut vuodessa hiutaleita peräti 18 miljoonaa kiloa. Oli pakko kieltäytyä, kun hiutaleita valmistuu vain 500 kiloa päivässä”, Savola nauraa.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
