Ralli työllistää ratamestari Pekka Tähtisen ympäri vuoden: "Ainutlaatuista suomalaista systeemiä on ihmetelty ympäri maailman"

Pekka Tähtinen ei ole itse ajanut rallia tai ollut kartturina. Kuva: Visa Vilkuna

Neste Ralli 2017:n ratamestari Pekka Tähtisellä on mittava kokemus sorateiden sirkuksesta.

"Vuonna 1986 oli Kaipolanvuoren erikoiskokeen päällikkönä, jolloin ajettiin vielä Jyväskylän Suurajoja. Sen jälkeen olin ratamestarin vänkärinä muutaman vuoden ja kohta tulee 30 vuotta täyteen vastuullisen ratamestarin pestiä Suomen MM-rallissa", Tähtinen kertoo.

Ratamestarin ja hänen tiiminsä vastuulla ovat niin erikoiskokeet kuin siirtymätaipaleet. Tietyillä pätkillä myös pysäköintialueet ovat ratamestarin hallinnassa.

Työ on lähes ympärivuotista, sillä uutta rallia aletaan suunnitella heti edellisen päätyttyä. Joka vuosi mukaan tulee muutamia uusia EK-pätkiä, jotta ihmisten mielenkiinto Neste Rallia kohtaan säilyisi.

Tiehoitokuntien kanssa käytävien neuvottelujen pohjalta tehdään alustava reititys. Aluksi tiimillä on muutamia vaihtoehtoja, joista sitten jalostetaan varsinainen reitti.

Aikataulutus on tärkeä, sillä tapahtuma elää markkinoinnin ehdoilla. Organisaation pitää olla hyvissä ajoin liikkeellä. FIA ja tallitkin vaativat reitin käyttöönsä jo tammi-helmikuun vaihteessa. Helmikuun loppuun mennessä kaikki on paperilla ja sopimuksissa nimet alla.

"Keväällä lumen sulattua käymme reitit läpi ja teemme erikoiskokeille usein pieniä parannuksia. Pätkille ajetaan mursketta, jos tie on päässyt liian huonoon kuntoon. Pölyn sidonta on yksi suuri savotta ennen kilpailua. Toissa vuonna pelkkä pölyn sitominen EK:illa nielaisi 60 000 euroa", Pekka Tähtinen sanoo.

Pölyn sidonta on tärkeää yleisön viihtyvyyden kannalta. Tämän lisäksi valtoimenaan leijaileva pöly pilaisi kasvustoja ja sotkisi pihamaita ja rakennuksiakin. Kuivana kesänä pölyn sidonta vie rahaa ja sateisena kesänä puolestaan rallin jälkeinen ennallistamistyö haukkaa normaalia enemmän rahaa.

Kun kilpailu on ajettu, soratiet ennallistetaan välittömästi tiehoitokuntien kanssa tehdyn sopimuksen mukaiseen kuntoon. Kun murskeet on ajettu, tie tasattu ja tiivistetty, tehdään vielä yhteinen katselmus, jotta tyytyväisyys olisi taatusti molemminpuolinen.

"Täytyy antaa suuret kiitokset keskisuomalaisille ihmisille heidän asenteestaan. Jaksojen järjestyksenpito ja etenkin loppusiivous teettävät lujasti töitä. Baja-majat ovat yleistyneet viimeisten vuosien aikana", Tähtinen kertoo.

Hän on tyytyväinen, kun lasipulloista ollaan päästy lähes kokonaan eroon.

"Onneksi rallikansakin on ymmärtänyt yhteistyön merkityksen. Roskat kulkeutuvat mukavasti pusseihin, kunhan pusseja vaan on asetettu kyllin tiheään rallikansan kulkureitin varrelle", Pekka Tähtinen kiittelee.

Keski-Suomessa vallitsee hänen mukaansa yhteistyön henki. Sopimuksiin, niin teiden kuin parkkipaikkana olevien peltojenkin käytöstä, on päästy vaivattomasti. Peltojen käytöstä viljelijöille maksetaan rehti korvaus.

Tähtinen kertoo, että korvauksella ei pääse rikastumaan, mutta tappiotakaan ei kyllä pitäisi viljelijöille tulla.

"Kun peltojen käyttäminen parkkipaikkana on tiedossa jo talvella, viljelijät voivat tehdä viljelysuunnitelmansa sen mukaan."

Erikoiskokeet on jaettu jaksoihin, joiden vastuu on annettu paikallisille yhdistyksille ja erilaisille seuroille. Rallissa on kisaviikonloppuna työssä kaikkiaan noin 3 000 ihmistä, eli tapahtuma on myös mukava sivukylien työllistäjä.

"Se on uskomaton juttu, kuinka paljon olen reilun 30 vuoden aikana saanut kavereita ympäri Keski-Suomen. Olemme tehneet sopimuksia ja kumpikin osapuoli on täyttänyt lupauksensa. Tätä ainutlaatuista suomalaista systeemiä on ihmetelty ympäri maailman", Tähtinen tunnustaa lopuksi.