Puupellon kiertoaika on kymmenen vuotta
Tiuhan ja tasaisen eukalyptusmetsikön hakkuu sujuu vauhdikkaasti. Micke Godtfredsen Kuva: Viestilehtien arkistoTRES BOCAS, URUGUAY (MT)
Harvesteri tarraa pitkänhuiskean eukalyptuksen tyveen, katkaisee puun, heilauttaa sen vaakatasoon ja pilkkoo seitsemän metrin pätkiksi. Samaa työtä kuin suomalaismetsissä, mutta vauhti on hurja.
Korjuusta tekee liukuhihnatyötä se, ettei tämä ole tavallinen, vaihteleva metsä vaan tiuha ja tasalaatuinen puupelto.
Puut on istutettu suoriin riveihin, kahden metrin välein ja 3,5 metrin rivivälillä.
Kaikki ovat saman pituisia ja näköisiä.
Aluskasvillisuus on niukkaa. Tämä on kuin vehnäpelto, jossa rikkakasvien torjunta on onnistunut täydellisesti – tosin kasvusto ei ole metrin vaan kymmenien metrien korkuista.
Ollaan UPM:n tytäryhtiön Forestal Orientalin viljelmällä Uruguayssa. Yhtiö tuottaa puuta Fray Bentosissa sijaitsevalle sellutehtaalle.
Yhtiön kaksi taimitarhaa tuottavat yli 30 miljoonaa tainta vuodessa, Forestal Orientalin tekninen johtaja Ricardo Methol kertoo.
Käytössä on kolme eukalyptuslajia, joita yhdistelemällä tuotetaan eri oloihin sopivia lajikkeita.
Osaan lajikkeista haetaan hallankestoa, sillä lämpötila voi talvella laskea muutamaan pakkasasteeseen. Viime vuonna kylmyys tuhosi 5 000 hehtaaria Forestal Orientalin viljelmiä.
Yhden kloonin eli geneettisesti samanlaisten yksilöiden osuus viljelmistä saa nousta korkeintaan kymmenesosaan, Methol kertoo. Tämä siltä varalta, että jokin klooneista tuhoutuisi esimerkiksi uuden taudin kourissa.
Eukalyptusviljelmälle istutetaan 1 300 tainta hehtaarille. Korjuukypsäksi niistä varttuu yleensä noin 1 100 runkoa.
Istutusvaiheessa kukin taimi saa sata grammaa lannoitetta, jossa on pääasiassa typpeä ja fosforia. Hehtaaria kohti sitä siis annetaan vain 130 kiloa kymmenessä vuodessa.
Rikkakasvit torjutaan istutusvuonna. Tautiruiskutuksia eukalyptus ei tarvitse, mutta muurahaiset on torjuttava kemiallisesti. ”Muuten ne syövät kaiken”, Methol kertoo.
Kun kasvu pääsee vauhtiin, eukalyptus varjostaa kilpailevat kasvit hengiltä.
Puut korjataan yleensä kymmenvuotiaina, jolloin hehtaarilta kertyy 300 kuutiota – siis 30 kuutiota vuotta kohti.
Melkoisen tehokasta Suomeen verrattuna. Meillä havupuun kierto on noin 80 vuotta ja puuta saadaan keskimäärin kuusi kuutiota hehtaaria ja vuotta kohti.
Valtavaa yksipuolista eukalyptusaukeaa katsellessa alkaa epäillä, että puupellot köyhdyttävät sekä maaperää että luonnon monimuotoisuutta.
Methol vakuuttaa, ettei näin käy.
Eukalyptys ei hänen mukaansa syrjäytä luonnonmetsää, jota Uruguayssa on erittäin vähän.
Maisemassa säilyy myös peltoa ja laidunta, siitä pitää huolen Uruguayn tiukka maankäyttölaki.
Korjuuvaiheessa hakataan kerralla enintään 500 hehtaarin aukko.
Puun oksat, lehdet ja kuori jäävät maahan, joten osa kasvuston sitomista ravinteista palaa heti kiertoon, Methol kertoo. Kasvijätteet estävät myös maata tiivistymästä korjuukoneen alla.
Uusi kasvusto pyritään istuttamaan kahden viikon sisällä korjuusta.
Noin puolet UPM:n tehtaan raaka-aineesta tulee omilta viljelmiltä. Toinen puoli kertyy yli 250 yksityisen tuottajan pelloilta, tiedottaja Andrés López kertoo.
Viljelijä voi valita monen erilaisen sopimusmallin väliltä. ”Yhtiö voi hoitaa kaiken istutuksesta korjuuseen tai viljelijä voi tehdä itse kaiken. Näiden ääripäiden välillä on monenlaisia sopimusmalleja.”
Osa sopimuksista ei sido viljelijää, vaan hän voi toimittaa satonsa minne haluaa. Tosin ainoa todellinen kilpailija, Stora Enson ja chileläisen Arauco-yhtiön yhteisyritys, ei vielä osta puuta.
López toteaa, että eukalyptus tasaa viljelijöiden riskejä. ”Vilja- tai soijasato voi epäonnistua, mutta eukalyptuksesta saa kymmenen vuoden päästä varman tulon.”
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
