Eläintarhat eivät vapauta susia luontoon
Riista- ja kalatalouslaitoksen Rktl:n suurpetotutkijat kiistävät jyrkästi, että heillä olisi tekemistä siirtoistutusten kanssa.
”Törmäämme silti näihin väitteisiin kerta toisensa jälkeen. Vaikka ne kuinka kiistettäisiin, ne jatkavat omaa elämäänsä varsinkin internetissä”, naurahtaa Rktl:n suurpetotutkija Ilpo Kojola.
Kojola pitääkin tarinoita susien siirtoistutuksista yleiseurooppalaisena ilmiönä. Hän törmää näihin väitteisiin toistuvasti tavatessaan kollegoitaan eri maista.
”Jos joku uskoo varmasti tietävänsä jotakin susien siirtoistutuksista Suomessa, menköön äkkiä lähimmälle poliisiasemalle rikosilmoituksen tekoon”, opastaa suurpetotutkija Kojola.
Puhetta ja huhuja susien siirtoistutuksista Suomessa on paljon, mutta faktoja vähän.
”Suomessa on viimeksi siirtoistutettu kahdeksan ahmaa Suomenselän alueelle vuosina 1996–1998. Tätä aiemmin on myös muutamia karhuja ja ilveksiä siirtoistutettu, muttei ainakaan luvallisesti yhtään sutta”, sanoo Kojola.
”Huhupuheissa meidän eläinpuistossamme syntyneitä sudenpentuja lasketaan määrävälein luontoon milloin missäkin, mutta todellisuuspohjaa näillä tarinoilla ei ole”, hymähtää myös Ähtärin eläinpuiston intendentti Mauno Seppäkoski.
Ähtärissä on dokumentit jokaisesta vankeudessa tapahtuneesta syntymästä ja jokaisen pennun kohtalosta.
”Uusia sudenpentuja meille ei nyt edes synny, kun urossusiltamme on nukutuksessa katkaistu siemenjohtimet”, kertoo Seppäkoski.
Sudet lisääntyisivät eläinpuistoissa tehokkaasti, koska ruokaa on aina hyvin saatavilla ja ylimääräisistä pennuista tulisi nopeasti ongelma, koska eurooppalaisissa eläintarhoissa tai -puistoissa susista ei ole pulaa, päinvastoin. Siksi niin Ähtärissä kuin Ranuallakin on susien lisääntyminen estetty.
Korkeasaaresta taas viimeiset sudet hävitettiin jo 1970-luvulla.
Eläinpuistoissa tai -tarhoissa ei siis Suomessa ole saatavilla siirtoistutettavaa susimateriaalia.
Tietysti aina jää mahdollisuus, että joku tai jotkut tahot pyytävät susia elävänä suurilla loukuilla seuduilla, joilla susia on paljon – ja sitten nämä sudet kuljetetaan toiselle puolelle Suomea.
Reilu vuosikymmen sitten kettutytöiksi kutsuttu ryhmä vapautti satoja ja taas satoja tarhaeläimiä häkeistään eri puolella Suomea ja nyt epäillään olevan liikkeelle samantapaisen ”susipoikien” ryhmän, joka saattaa pyytää susia tarkoituksena siirtoistuttaa niitä uusille alueille.
Kettutyttöjen toimia seurasi tuolloin yli 10 vuotta sitten myös Suojelupoliisi, jolle kuuluu kaikkien valtakunnallisten turvallisuusuhkien valvonta.
Nyt Suojelupoliisista todetaan, että eläinaktivistien toiminta on kansainvälisestikin ollut hiljaista viime vuosina, mutta sitä seurataan edelleen valppaasti myös Suomessa.
Suojelupoliisi pitää mahdollisena, että erilaiset eläinaktivistien ryhmät saattavat aktivoitua nopeasti myös Suomessa.
HARRI EKHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
