"On väärä johtopäätös, että peli on pelattu" – MTK:n Viljanen patistaa maaseudun väkeä äänestämään palveluidensa puolesta
MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajan Eerikki Viljasen mukaan aluevaaleissa päätetään myös kotimaisen ruuan ostoista.
Eerikki Viljanen lähti ehdolle aluevaaleihin, koska haluaa puolustaa oman lähiympäristönsä palveluja. Kuva: Jaana Kankaanpää"Eihän siinä ole mitään tolkkua jos ihmiset jättävät äänestämättä juuri niillä alueilla, joilla peruspalvelut ovat uhattuna." MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen huokaa.
Tuottajajärjestön ylin luottamushenkilö on huolissaan kyselyiden tuloksista, joiden mukaan aluevaalien äänestysaktiivisuus juuri maaseudulla ja maakuntien reuna-alueilla jäisi matalaksi.
"Maaseudulle nämä ovat elintärkeät vaalit. Tulevat valtuustot päättävät peruspalvelujen rakenteet pitkälle tulevaisuuteen. Se on aivan keskeinen osa maaseudun elinvoimaa." Aluevaalien ennakkoäänestys jatkuu maanantaina ja tiistaina. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina.
Viljasen mielestä on sinänsä ymmärrettävää, että ihmisten mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä muihin asioihin kuin aluevaaleihin.
"Media on täynnä koronaa ja sitten on vielä itänaapurin toiminta Ukrainassa. Keskustelu hyvinvointialueista on myös ollut kovin hallintokeskeistä."
Jos äänestysprosentti jää poikkeuksellisen matalaksi, kertoo se Viljasen mukaan koko sote-uudistuksen epäonnistumisesta.
"Jos kansalaiset eivät näe tätä äänestämisen arvoiseksi, kertoo se että on epäonnistuttu. Kaikkea ei voi selittää koronalla."
Maaseudulla moni ajattelee, ettei äänestäminen kannata, koska valtaosa edustajista valitaan kuitenkin alueiden keskuskaupungeista.
"On väärä johtopäätös, että peli on pelattu. Päinvastoin, jos äänestysprosentti jää matalaksi, yhdelläkin äänellä on enemmän painoarvoa."
Vihtiläinen Viljanen on itse ehdolla Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon keskustan listalta. Uudellamaalla äänestäjien ajatuksia sekoittaa entisestään se, että alue on jaettu neljään hyvinvointialueeseen sekä Helsinkiin, jossa vaaleja ei pidetä lainkaan.
"Vielä isompi ongelma olisi ollut, jos koko Uusimaa olisi samaa aluetta. Nytkin on pelkoa siitä, että Espoo vie ja muut vikisee."
Alueidenkäytöstä päättävän maakuntavaltuuston jäsenenä Viljasella on kokemusta siitä, miten tärkeää on, että edustajia tulee myös pienemmistä kunnista.
"Maakuntakaavassa suurin kiinnostus valtuustossa oli siitä, minkälaisen virkistysmerkinnän Vartiosaari Helsingin edustalla saa", hän kuvaa.
Verotusoikeutta Viljanen ei maakunnille halua antaa. "Valtion tasaava rooli on yhdenvertaisuuden kannalta erittäin keskeinen. Esimerkiksi Uudellamaalla kaikki neljä aluetta saisivat kilpailla verotuksessa Helsingin kanssa. Yksikään alue ei voisi siinä kisassa pärjätä."
MT:n teettämän gallupin mukaan (MT 7.1.) 84 prosenttia suomalaisista haluaa, että hyvinvointialueet keskittyvät ruokahankinnoissaan kotimaisiin raaka-aineisiin.
Viljasen mukaan aluevaltuutetuilla on tässä iso vaikuttamisen paikka.
"Hyvinvointialueella on iso houkutus lähteä kilpailuttamaan ruokahankintoja pelkällä hintaperusteella. Perusasia on, ettei hankita raaka-aineita, jotka eivät täytä suomalaisia tuotantovaatimuksia."
Luomuemolehmiä kasvattavan Viljasen mielestä on käsittämätöntä, että verovaroilla voidaan ostaa ruokaa, jota Suomessa ei saisi lain mukaan tuottaa. "Kokonaiskestävyydessä kotimaiset raaka-aineet pärjäävät kyllä."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
