Rikostoimittaja ja kirjailija Tuomas Rimpiläinen kritisoi Suomen lieviä rangaistuksia erityisesti taposta: "Ihmishengen pystyy sovittamaan 4–4,5 vuoden istumisella"
Krimon yliopistotutkija Martti Lehti: Taposta ja murhasta kärsittävän nettorangaistuksen ero on todella suuri Suomessa. Hänen mukaansa rangaistusjärjestelmän asteikkoa voisi hienosäätää.
Aamulehden rikostoimittajan Tuomas Rimpiläisen mukaan Suomen rikoslaki mahdollistaisi kelpo tuomiot, mutta rangaistusasteikon yläpäätä ei juurikaan käytetä esimerkiksi väkivaltarikoksissa. Kuva: Sanne KatainenSuomessa tehdään edelleen henkirikoksia ja muuta vakavaa väkivaltaa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on henkirikostilaston ykkönen.
Aamulehden rikostoimittajan ja tietokirjailijan Tuomas Rimpiläisen mukaan yhtälö on kummallinen, koska samaan aikaan rangaistukset ovat Suomessa poikkeuksellisen lieviä. Esimerkiksi Ruotsissa väkivaltarikoksista saa keskimäärin korkeampia tuomioita.
Rimpiläinen pitää ongelmallisena erityisesti taposta eli tahallisesta henkirikoksesta kärsittäviä pieniä tuomioita. Keskivertorangaistus taposta on Suomessa yhdeksän vuotta, mutta käytännössä ensikertalainen istuu vankilassa vain puolet ajasta.
Vankeinhoidon näkökulmasta tekijä on aina ensikertalainen, jos hän ei ole istunut vankilassa rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana. Lisäksi vanki pääsee valvottuun koevapauteen puoli vuotta ennen tuomion täyttymistä.
"En ole maksimirangaistuksen kannattaja, mutta antaako se väärän signaalin yhteiskunnasta, että ihmishengen pystyy sovittamaan 4–4,5 vuoden istumisella. En ole törmännyt, että taposta saisi missään päin maailmaa lievempiä rangaistuksia, Rimpiläinen sanoo MT:lle.
Hänen mukaansa Suomen rikoslaki mahdollistaisi kelpo tuomiot, mutta rangaistusasteikon yläpäätä ei juurikaan käytetä esimerkiksi väkivaltarikoksissa.
"Tehokkuusajattelu on pienen kansan elinehto ja se on tiedetty hyvin pitkään, että vankila ei paranna ketään. Perustellusti voi silti miettiä, meneekö pragmaattisuus jo liian pitkälle tietyissä rangaistuksissa", Rimpiläinen pohtii.
Taposta ja murhasta kärsittävän nettorangaistuksen ero on todella suuri Suomessa, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) yliopistotutkija Martti Lehti sanoo MT:lle.
Tekijä istuu murhasta vankilassa keskimäärin 14 vuotta ja taposta noin 4–5 vuotta. Lehden mukaan rikosnimikkeiden ero on tietyissä tapauksissa aika veteen piirretty viiva.
Yleisesti erona murhan ja tapon välille nähdään se, että murha on suunniteltu henkirikos, kun taas tappo ei ole.
"Suomen rangaistusjärjestelmä ei toimi parhaalla tavalla sellaisten ihmisten kohdalla, jotka selkeän näytön perusteella syyllistyvät jatkuvasti uusiin rikoksiin. Toisaalta murhasta tuomitaan henkilöitä, joiden uusimisriski on olematon", Lehti sanoo.
Hänen mukaansa rangaistusjärjestelmän asteikkoa voisi hieman kalibroida eli hienosäätää.
Lehti huomauttaa, että rangaistusten keskinäinen vertailu maasta toiseen on aika vaikeaa.
"Tapoista kyllä selviää Suomessa lievemmällä rangaistuksella kuin muissa Pohjoismaissa, mutta meillä taas annetaan suhteessa enemmän murhatuomioita", Lehti muistuttaa.
Elinkautisen vankeuden pituus on kasvanut viime vuosikymmeninä. Kun 1980-luvulla vapautuneilla elinkautisvangeilla vankeus kesti keskimäärin 11 vuotta, 2010-luvulla elinkautisen kesto nousi noin 14 vuoteen.
Suomessa elinkautiset tuomiot ovat käytännössä murhatuomioita, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta.
Elinkautisvangit vapautuivat aikaisemmin presidentin armahduksella, vuodesta 2006 lähtien päätöksen on tehnyt useimmiten Helsingin hovioikeus.
Lue myös
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
