Suomalaisten työuupumus ja huoli oman työn tulevaisuudesta ovat kasvaneet − tällä joukolla tilanne on erityisen paha

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan peräti 40 prosenttia työikäisistä suomalaisista on huolissaan siitä, miltä oma työ näyttää tulevaisuudessa. Kuvituskuva. ELSA PAAKKINEN / LEHTIKUVA.  

Suomalaisten työhyvinvointi on heikentynyt, työuupumusoireilu kasvanut ja huoli oman työn tulevaisuudesta kasvanut. Nämä kielteiset kehityskulut selviävät Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksesta Miten Suomi voi?

Tutkimustuloksissa huolestuttavaa on TTL:n tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan se, että suomalaisella työelämällä on ratkottavana neljän kielteisen kehityskulun haaste. Samanaikaisesti työn kuormitustekijät ovat kasvaneet, voimavaratekijät heikentyneet, tulevaisuusodotukset muuttuneet epävarmemmiksi ja työuupumusoireilu on lisääntynyt.

Toisaalta hopeareunuksena on se, että muutokset aiempaan ovat lieviä, ja kokonaisuudessaan suomalaisessa työelämässä on edelleen selvästi enemmän hyvää kuin huonoa.

”Nämä eivät ole dramaattisia muutoksia. Nyt ehkä se dramaattisuus tulee siitä, että yhtä aikaa nähdään näitä lieviä kielteisiä muutoksia”, Hakanen sanoo STT:lle.

Peräti 40 prosenttia työikäisistä suomalaisista on huolissaan siitä, miltä oma työ näyttää tulevaisuudessa. Vain 16 prosenttia uskoi työnsä muuttuvan tulevaisuudessa parempaan.

Hakanen uskoo, että tässä näkyy Suomen heikko taloudellinen tilanne, joka puolestaan heijastelee globaalia tilannetta ja sen lukuisia epävarmuustekijöitä.

”Ennakoimattomuus on selkeästi lisääntynyt. Se ei koske tosiaan vain sitä, että onko minulla työsuhdetta, vaan ylipäätään oman työn tulevaisuutta”, Hakanen sanoo.

Työn voimavarat ovat edelleen varsin hyvällä tasolla, mutta trendi on laskeva. Esimerkiksi reilua kohtelua työssään koki tuoreen tutkimuksen mukaan 79 prosenttia, mikä on kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime kesänä. Myös työyksinäisyys on hieman lisääntynyt.

TTL:n mukaan huolen ja epävarmuuden kielteisiä vaikutuksia voidaan torjua panostamalla sosiaalisiin voimavaroihin työssä. Hakanen nostaa esiin etätyön, joka on edelleen hyvin yleistä Suomessa. Etätyöllä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia työhyvinvointiin: toisaalta se vähentää kuormitustekijöitä, toisaalta se myös heikentää sosiaalisia voimavaroja.

”Moni sellainen myönteinen asia jää vähemmälle kuin läsnätyössä. Mitä enemmän ollaan etätyössä, sitä vähemmän on kokemusta, että tulee kuulluksi, sitä vähemmän kokee reilua kohtelua, vähemmän työn imua, suurempaa yksinäisyyttä, vähempää luottamusta”, Hakanen selvittää.

”Olisi hyvä mahdollistaa se, että olisi riittävästi kohtaamisia ja myös sellaista epävirallista vuorovaikutusta, että kuullaan, miten ihmiset voivat aidosti. Virallisissa Teams- ja Zoom-kokouksissa ihmiset eivät välttämättä kerro, kuinka he oikeasti voivat.”

Hakasen mukaan kohtaamiset kasvokkain rakentavat luottamusta, parantavat työhyvinvointia ja lisäävät sitoutumista omaan työpaikkaan.

”Mutta jos toimistollakin kaikki ovat vain omissa Teams-kopeissaan, ei sekään tietysti ole hyvää vuorovaikutusta.”

Teams-palaverista toiseen hyppiminen ilman taukoja myös lisää kuormittavuutta ja työntekijöiden kyynistyneisyyttä, Hakanen kertoo.

Tutkimuksessa myönteinen havainto on Hakasen mukaan se, että korona-aikana heikentynyt työn imu on nyt samalla tasolla kuin vuonna 2019 ennen pandemiaa.

TTL:n tutkimukseen haastateltiin viime vuoden lopulla 2 143 työssäkäyvää 18–65-vuotiasta suomalaista. Samaa vastaajajoukkoa haastateltiin myös kesällä 2025. Lisäksi TTL vertaili muutoksia vuosien 2019 ja 2023 tutkimuksiin, jolloin aineistot kerättiin eri vastaajaryhmiltä.

Tutkimuksen mukaan suomalaisten työuupumusoireilu on kasvanut. Noin 9 prosenttia kärsii todennäköisestä työuupumuksesta, kun viime kesänä vastaava luku oli 8 prosenttia. 16 prosentilla on kohonnut riski, joten yhteensä joka neljännellä työuupumusoireilu on huolestuttavalla tasolla.

Erityisen pahaa työuupumusoireilu on 30–45-vuotiailla, joista todennäköisestä työuupumuksesta kärsii 13 prosenttia. Hakasen mukaan tässä ikäryhmässä on usein muita enemmän epävarmuutta ja huolia oman työn tulevaisuudesta, minkä lisäksi perheen perustaminen ja ruuhkavuodet vievät voimia.

Esihenkilöiden työuupumus on yleistynyt selvästi parin viime vuoden aikana, ja työhyvinvointia pitkään tutkinut Hakanen pitää muutosta jopa historiallisena.

”He kokevat, että he saavat vähemmän tukea työkavereilta ja omilta esihenkilöitä.”

TTL:n erikoistutkija Janne Kaltiainen sanoo, että vaikka työhyvinvoinnissa puolen vuoden aikana tapahtuneet muutokset eivät ole suuria, kehitykseen on tärkeää puuttua ajoissa.

”Työhyvinvoinnin edistäminen on tärkeää myös työpaikkojen tuottavuuden ja kestävän menestymisen kannalta”, Kaltiainen toteaa TTL:n tiedotteessa.