Lukijalta: Hallituksen leikattava myös hyvinvointialueilta
Nyt on leikkausten aika, etteivät hyvinvointialueet voi muodostaa sisäänlämpiävää, itsenäistä yhteiskuntaa tuplahallintoineen nykyisen rinnalle, kirjoittaa Esko Eela.
Yhä isompi osa hyvinvointialueiden työntekijöiden työajasta kuluu hallinnointiin, kritisoi kirjoittaja. Kuvituskuva. Kuva: Kari SalonenTiedämme kaikki, että julkishallinnon menot vievät leijonan osan verotuloistamme. Lisäksi on otettava lainaa.
Menot ovat paljolti henkilökunnalle maksettavaa palkkaa. Tiedostaen tämän hallitus ilmoitti sanovansa irti tuhansia valtion virkamiehiä. Suunta on oikea, mutta riittämätön.
Jatkettaessa nykytavoin näkyy jo nyt tilanne, jossa ihmisten tulee tyytyä palkan määrään, jonka kollega maksaa veroa. Tai otetaan lisää velkaa.
Hyvinvointialueet ovat osa yhteiskuntaa. Niiden kustannukset ovat lähes puolet valtion menoista. Niiden palkkalistoille on lisätty alueiden omilla päätöksillä hallintohenkilökuntaa. Alueet haluavat palkata lisää, vaikka suuri osa lääkäreistä ja hoitajista on jo siirretty hallinnollisiin tehtäviin. Osaksi tästä johtuu myös lääkäri- ja hoitajapula ja samalla keikkalääkäreille tarjottu rahastusmahdollisuus.
Suomen eurot tehdään valtaosin maaseudulla, mutta rahat jaetaan metropoleihin. Hyvinvointialueet vauhdittavat tätä nurinkurista kehitystä tyhjentämällä maaseutua terveyspalvelut edellä. Luonnolliset, kestävät ja välttämättömät menestystekijämme uhkaavat jäädä hyödyntämättä.
Sen sijaan, että hyvinvointialueille annetaan verotusoikeus, hallituksen tulee ottaa ohjakset niiden rahan käytöstä muun laillisen yhteiskunnan tavoin, tarvittaessa lakia muuttaen.
Nyt on leikkausten aika, etteivät alueet voi muodostaa sisäänlämpiävää, itsenäistä yhteiskuntaa tuplahallintoineen nykyisen rinnalle.
Esko Eela
teollisuusneuvos
Säkylä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






