800 miljoonaa ihmistä tulee työmarkkinoille Afrikassa – maatalouden kehitys paras keino ehkäistä muuttoliikettä

Maatalous on hyvin työvoimavaltaista Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Silti töitä pitäisi saada maaseudulle lisää, jotta väki ei pakkaudu kaupunkeihin. Kuva: Tuulikki Viilo

800 miljoonaa on luku, jonka EU:n Afrikan työryhmän johtaja Tom Arnold haluaisi kaikkien muistavan. Niin monta ihmistä tulee lisää Afrikan työmarkkinoille seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana.

"Mittakaava on miljoonia työpaikkoja kuukaudessa", Euroopan komission kehitysavun pääosaston johtaja Leonard Mizzi sanoi EU:n Afrikan maatalousohjelman julkistustilaisuudessa.

Suurin osa työpaikoista pitää löytyä yksityiseltä sektorilta.

"En keksi mitään parempaa kuin maa- ja metsätalous mistä niitä löytyisi", MTK:n kehitysyhteistyöjärjestö FFD:n ohjelmajohtaja Tiina Huvio sanoo.

Se on syy, miksi EU hakee yhteistyötä nimenomaan maatalouden kautta.

Joissain Saharan eteläpuolisissa maissa yli puolet bruttokansantuotteesta tulee maataloudesta ja 70 prosenttia ihmisistä työskentelee maataloudessa.

"Erityistä huomiota kiinnitetään pientiloihin ja tuottajajärjestöihin", Arnold sanoo.

Arnoldin kertoma luku lienee taustalla sille, että Brysselissä näyttää löytyvän yksimielisyyttä auttaa Afrikkaa. Täällä ei haluta lisää muuttoliikettä Eurooppaan.

EU:ssa on opittu esimerkiksi Afrikan vuoden 2009 ruokakriisistä. Silloin nälänhädän merkit olivat tiedossa, mutta apua pystyttiin antamaan vasta kun kriisi oli päällä.

Jos nyt tapahtuisi vastaavaa, voisi paine muuttaa Eurooppaan kasvaa merkittävästi.

"Afrikassa on jo hurja muuttoliike maalta kaupunkiin ja maasta toiseen. Meille hyvin näkyvä, Afrikasta Eurooppaan, on vielä paljon pienempi", komission maatalousosasto yksikönpäällikkö Willi Schulz-Greve arvioi.

Nyt erona aikaisempaan on, että tähtäin on mittakaavalta pienemmissä hankkeissa. Jos ennen ohjattiin miljoonia isoille hankkeille, nyt tarjolle tulee tuhansien eurojen paketteja pienille yrityksille ja maatiloille.

EU haluaisi rakentaa yhteistyötä Afrikan Unionin kanssa, jotta neuvottelukumppanina olisi vain yksi yhteisö. Siinä on kuitenkin vaikeuksia, sillä eri maiden välillä on paljon erimielisyyksiä.

Apajilla on myös Kiina, joka toimii EU:a tehokkaammin.

EU:n kehitysapu ei ole mikään uusi idea. Vuosien 2014–2020 budjettikaudella rahaa käytettiin 32,5 miljardia euroa.

Seuraavalle, nyt valmistelussa olevalle, kaudelle esitetään 40 miljardia. Ilmaan jää, mistä 7,5 miljardin euron lisäys löytyy.

Britannian eron odotetaan jo tuovan merkittäviä paineita vähentää maatalouden cap-tukia. Brexit-aukko EU-budjetissa on 14 miljardia.

Suomi aikoo loppuvuoden puheenjohtajuuden aikana puuttua Afrikan metsäkatoon.

Komission Mizzi vahvistaa, että Suomen kanssa on tästä neuvoteltu.

Pian julkaistaan raportti Afrikan metsäkadosta. Suomi alkaa toteuttaa ohjelmia sen pohjalta.

Ilmastotyö on iso osa EU:n ja Afrikan välistä politiikkaa. Ilmastonmuutos on vaikeuttanut jo maataloutta monissa osissa Afrikkaa.

Myös MTK on mukana Afrikan metsätyössä. Maatalouden heikko tuottavuus ja puun käyttäminen energiana ovat isoja ongelmia.

"Paras tapa suojata metsiä on lisätä maatalouden tuottavuutta ja istuttaa puita", Huvio sanoo.

Ruokaturva on pikkuhiljaa noussut kaikkiin Afrikan kehittämistä koskeviin ohjelmiin.

"Ruokaturvasta puhutaan päivittäisessä keskustelussa koko ajan nykyään, aivan toisin kuin viisi kymmenen vuotta sitten", Mizzi lisää.