Lampaat ylläpitävät perinnemaisemaa
Janne Kotiaho on tyytyväinen lampaiden tehokkaaseen laidunnukseen. Seuraavana hän aikoo kokeilla laiduntavia kalkkunoita. Juha SorRi Kuva: Viestilehtien arkistoJYVÄSKYLÄ (MT)
Jyväskylän Korpilahdella asuva Janne Kotiaho kiinnostui perinnemaiseman hoidosta muutama vuosi sitten.
"Asun vanhassa pihapiirissä, joka on aikoinaan ollut kotieläintalouden piirissä. Tällaiset perinnebiotoopit eivät säily ilman hoitoa vaan kasvavat umpeen ja muuttuvat hiljalleen metsäksi."
Jyväskylän yliopistossa ekologian professorina työskentelevä Kotiaho rohkaistui tarttumaan maisemanhoitohankkeeseen puhuttuaan ensin asiasta elykeskuksen väen kanssa.
"Vuonna 2011 osallistuin Härkää sarvista -hankkeeseen. Projektin alussa pahimmat pusikot raivattiin, minkä jälkeen rakensimme aitaukset. Aitauksissa lampaat alkoivat laiduntaa ja hoitaa maisemaa."
Elykeskuksen kautta kanavoidusta rahasta puolet on kansallista ja toinen puoli tulee EU:lta.
"Silloin puhuttiin perinnebiotoopien hoidon tuesta, joka taitaa nyt olla ympäristökorvaus."
Koska Kotiaho ei ole maanviljelijä, päätti hän perustaa Kulttuuriperintö ja luonnon monimuotoisuus ry:n.
"En voi itse saada tukea yksityishenkilönä, joten perustimme yhdistyksen, joka hoitaa maaston raivaukset ja aitojen rakentamiset ja saa tuen sitä varten", Kotiaho kertoo.
Yhdistys on hakenut tukea maisemanhoitoon yhteensä 51 hehtaarin laajuiselle alueelle.
"25 hehtaaria on tässä oman pihapiirini tuntumassa. Lisäksi hoidamme valtion Metsähallituksen perinnebiotoopeja Korpilahdella Vaaruvuorella ja Korospohjassa sekä Luutsaarella Isojärven kansallispuistossa."
Kokemukset neljän vuoden maisemanhoitokokeilusta ovat olleet Kotiaholle pelkästään myönteisiä.
"Maisema ei ole enää kasvanut umpeen sen jälkeen, kun lampaat aloittivat laiduntamisen. Niityillä kasvaa runsaasti sellaisia luonnonkukkia, joita ei metsässä esiinny. Maisemanhoito lisää myös luonnon monimuotoisuutta", Kotiaho kehuu.
Maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Paula Salonen Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisista pitää Korpilahdelle perustettua yhdistystä esimerkillisenä tapauksena.
"Olisi toivottavaa, että yksityisten ihmisten pyörittämät yhdistykset hakisivat enemmän ympäristösopimuksia. Nyt maisemanhoito on enimmäkseen aktiiviviljelijöiden varassa. Maataloustuottajat hakevat tukea osana muuta maanviljelystoimintaa, täydentämään EU-tukia."
"Suomessa on kuitenkin paljon alueita, joissa olisi tarvetta maisemanhoidolle, mutta jotka eivät ole maanviljelyksen piirissä. Myös rantamaisemia sekä tienvarsimaisemia peltojen vierustoilla voi hoitaa, kunhan ne ovat yhteydessä maatalousmaisemaan", Salonen kertoo.
Kotiaho on ollut jopa hieman yllättynyt lampaiden laidunnustehosta.
"Muutaman kymmenen lampaan lauma syö ruohon aidatulta alueelta hämmästyttävän tehokkaasti."
Kotiahon pihapiirissä käyskentelee lampaiden lisäksi myös vuohia ja kanoja. Seuraava laidunnuskokeilu koskettaa hieman yllättäen kalkkunoita.
"Luin taannoin Maaseudun Tulevaisuudesta, että myös kalkkunoita on käytetty laiduntamisessa. Viime vuonna aloitin kokeilun kuudella linnulla, ja nyt kasvatan kalkkunoiden määrän kymmeneen. Täytyy sanoa, että kalkkunat laiduntavat oikeastaan tiukemmin kuin lampaat. Ne ahmivat paljon heinää ja kaapivat maata auki."
Jukka Koivula
Juttusarja on ideoitu yhteisyössä maa- ja kotitalousnaisten
maisema-asiantuntijoiden kanssa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
