Juhannuksen tapahtumat tarjoavat kunnissa työtä ja kohtaamispaikkoja

Jämsässä Himoksen Juhannuksessa on 450 sesonkityöntekijää, joista monet tulevat Tampereelta tai Jyväskylästä. Maanantaina pystytettiin festivaalilavaa. 

Juhannus houkuttelee suomalaiset mökeille, mutta myös yleisötapahtumiin. Jämsässä järjestetään tänä vuonna Himos Juhannus 20. kerran, ja tähtäimessä on tapahtuman kävijäennätys.

"Viime vuonna yleisöä oli 34 000, tänä vuonna tavoite on ainakin 36 000", tuottaja Anniina Havukainen N.C.D. Production Oy:sta sanoo.

Juhannuksena Himokselle saapuu sesonkitöihin 450 ihmistä. Moni tulee töihin Jämsän ulkopuolelta, etenkin Tampereelta ja Jyväskylästä.

"Moni jämsäläinen haluaa tulla tänne viettämään festareita, eikä halua töihin. Sesonkityöntekijöistämme monet kiertävät läpi kesän tapahtumissamme muissakin kaupungeissa."

Havukaisen mukaan nostalgiset artistivalinnat Pikku G:stä Nylon Beatiin houkuttelevat yleisöä, mutta myös monipuolinen majoitus- ja palvelutarjonta on tärkeää.

Monelle juhannusfestivaali on myös hartaudella vaalittu perinne.

"Yleisössä on erityislaatuinen juhannusmeininki, jota ei muilla festareilla aisti. Kaikilla on hyvä fiilis ja järjestyshäiriöitä on hyvin harvoin. Kaikki ovat kavereita keskenään ja toivottavat toisilleen hyvää juhannusta", Havukainen kertoo.

Juhannusfestivaalien ja yleisten kokkojen lisäksi juhannusravit kuuluvat monien keskikesän juhlaan.

Kokemäellä on järjestetty juhannusraveja ainakin viidenkymmenen vuoden ajan. Kaksipäiväiset ravit ovat parhaimmillaan houkutelleet juhannuslauantaina 5 700 katsojaa. Viime vuosina lauantain kävijämäärä on vakiintunut 2 500–3 000 ihmiseen, sunnuntaina katsojia on hieman vähemmän.

Juhannusravit on Sataraville kauden päätapahtuma. Yleisössä on sekä ravikonkareita että niitä, jotka tulevat lähinnä tapaamaan tuttuja.

"Monelle tämä on juhannusperinne. Missään muualla ei käydä, vain Kokemäen juhannusraveissa", Sataravin puheenjohtaja Meri Elomaa kertoo.

Kokemäellä on elpynyt viime vuosina myös retkeilyhenki, sillä monet viettävät lauantain ja sunnuntain välisen yön asuntoautossa tai teltassa raviradan tuntumassa.

Myös Kauhavan raviradalla juhannusraveilla on pitkä perinne.

"Herran pieksut ja rouvan puujalat! Nyt en osaa edes sanoa, kuinka pitkään niitä on järjestetty, täytyy tarkistaa", puheenjohtaja Maria Mäkipelkola tunnustaa.

Arkistojen pöyhimisen jälkeen selviää, että Kauhavalla on järjestetty ensimmäiset ravit elokuussa 1948. Juhannusravitkin tulivat pian ohjelmaan.

Juhannusravit ovat nykyään Kauhavan ainoat isot ravit, muuten radalla nähdään lähinnä harjoitusraveja ja poniraveja.

Yleisöä on yleensä noin 1 000–1 400, ja viime vuonna lähdöissä oli ennätysmäärä hevosia – yli 200.

"Meillä on perinteinen, vanhan ajon henki. Kun ravit eivät ole isot, niissä on erilainen tunnelma", Mäkipelkola kuvailee.