Toisen asteenrahoitus puntariin
Toisen asteen koulutuksen rahoitukseen saattaa tulla muutoksia.
Selvitysmies Arno Miettinen esitti pari viikkoa sitten, että rahoitus siirtyisi opetus- ja kulttuuriministeriöltä kuntien normaalin budjetin osaksi. Syynä on se, että oppilaitosten rahoitus on ollut paremmalla tolalla kuin niitä rahoittavien kuntien.
Miettinen on pitänyt ”outona elementtinä” kustannusten mukaan automaattisesti nousevia yksikköhintoja, kun kuntien talous on muutenkin kireää. Kuntayhtymien kassan pohjalla makaa Miettisen mukaan 380 miljoonaa euroa, mutta kunnat kärvistelevät kasvavien kulujensa kanssa.
Muutos tarkoittaisi, että koulutuksen rahoitusta koskisivat jatkossa myös kuntien kulukuri ja leikkaukset.
Kunnat ovat kannattaneet tätä mallia, mutta opetusväki ei. Kokoomuksen kansanedustajien Raija Vahasalon ja Sari Sarkomaan mielestä valtionosuudet tulee pitää erillään jatkossakin. Nykyjärjestelmä on turvannut, ettei koulutuksen rahoitus valu muualle, vaan ohjautuu opetukseen, he sanovat.
”Opetuksen voimavaroja ei voi niistää kunnan muihin menoihin.”
Kansanedustajat vetoavat hallitusohjelman linjaukseen, että toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjille.
Miettinen puolestaan perustelee esitystään nuorisotakuulla ja järjestelmän yhtenäistämisellä.
Toisen asteen koulutus tarkoittaa esimerkiksi lukioita ja ammattikouluja. Koulutuksen järjestää käytännössä kunta, kuntayhtymä tai esimerkiksi säätiö.
Rahoitus tulee osaksi valtiolta ja osaksi kunnilta. Opetusministeriö maksaa valtionosuuden laskennallisin perustein muun muassa oppilasmäärän ja opiskelualan perusteella.
Ministeriö päättää myös tutkintojen sisällöstä, mutta järjestäjä rahan käyttämisestä ja kohdentamisesta samoin kuin siitä, mitä koulutusta annetaan ja millaisissa oppilaitoksissa.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
