Ukrainalaisen pakolaisen saa työllistää Suomessa heti – Julia Sudarenko pakeni Harkovasta pommien alta ja päätyi töihin hevoskartanoon Mikkelissä

Ukrainalainen Julia Sudarenko saapui Suomeen maaliskuun alussa. Hänen kotikaupunkinsa Harkova joutui heti sodan ensi päivinä Venäjän rajujen ilmaiskujen kohteeksi. Kuukautta myöhemmin biologian maisteri löysi koulutustaan vastaavan työpaikan mikkeliläisestä hevoskartanosta, jossa on erikoistuttu kilpahevosten kuntouttamiseen ja valmentamiseen. Kuva: Petteri Kivimäki

Ukrainan sodan jaloista on saapunut Suomeen noin 20 000 pakolaista, jotka oleskelevat maassa tilapäisellä suojelupäätöksellä.

"Tilapäisessä suojelussa ei tutkita suojelun tarvetta yksilöllisesti, vaan suojelu myönnetään tietylle ennalta määrätylle ryhmälle. Menettely on nyt ensimmäistä kertaa käytössä Suomessa Ukrainasta pakenevien kohdalla", Maahanmuuttoviraston lupa- ja kansalaisuusyksikön ylitarkastaja Lari-Antti Kujala toteaa.

Tilapäistä suojelua on haettava henkilökohtaisesti, ja hakemus on ilmainen.

"Poliisi tai rajaviranomainen rekisteröi hakemuksen, jonka jälkeen tilapäisen suojelun piirissä olevan henkilön oikeus tehdä töitä tai opiskella Suomessa alkaa välittömästi", Kujala sanoo.

Oikeus tehdä töitä alkaa heti hakemuksen rekisteröintihetkestä. Maahanmuuttovirasto myöntää tilapäisen suojelun oleskeluluvat. Hakemuksen käsittelyaika on tällä hetkellä noin kaksi viikkoa.

Maahanmuuttoviraston ylitarkastajan viesti ukrainalaisten pakolaisten palkkaamista pohtiville työnantajille on yksiselitteinen.

"Heidät saa työllistää heti. Riittää, että henkilö on hakenut Suomesta tilapäistä suojelua. Sen jälkeen hänet voi ottaa työsuhteeseen."

Ukrainasta äitinsä Vitan kanssa Suomeen maaliskuun alussa paennut (MT 14.3.2022) Julia Sudarenko on löytänyt työpaikan Stall Blombacken hevoskartanosta Mikkelistä.

"Olimme aluksi Pälkäneellä kuukauden. Sitten vanha ukrainalainen ystäväni, joka työskentelee nykyään Yhdysvalloissa, soitti minulle. Hän kertoi suomalaisesta hevosmiehestä, jonka avulla saattaisin saada oman alani töitä", Julia Sudarenko kertoo.

Sudarenko on koulutukseltaan biologian maisteri ihmis- ja eläinfysiologiasta.

Mikkeliläinen Martti Ala-Seppälä, jonka hevosia on Blombacken hevoskartanossa, oli yhteydessä Sudarenkoon.

"Martti soitti minulle ja suositteli tätä paikkaa. Seuraavaksi minuun oli yhteydessä paikan yrittäjä", Julia Sudarenko kertoo.

Hän tutustui kohteeseen, jonka jälkeen solmittiin työsopimus. Nyt Sudarenko on työskennellyt Mikkelissä hevosten parissa reilun kahden viikon ajan.

"Täällä on erikoistuttu kilpahevosten valmentamiseen ja kuntouttamiseen. Pääsen työskentelemään eläinten parissa monipuolisesti ja myös oppimaan uutta. Olen hurjan kiitollinen tästä työpaikasta."

"Meitä on äitini kanssa autettu Suomessa paljon sen jälkeen, kun saavuimme tänne. On ollut huikeaa tavata suomalaisia ihmisiä, jotka ovat tarjonneet meille sekä työtä että paikan, jossa elää."

Stall Blombacken yrittäjä Vesa Kukkamo kehuu ukrainalaispakolaisen palkkaamisen mutkattomuutta.

"Prosessi on tehty todella helpoksi, siitä kiitos valtiolle. Julian saaminen tänne on ollut meille iso vahvistus, olemme olleet supertyytyväisiä. Tarvitsemme tekeviä käsiä, ja hänellä on taitoa ja innostusta", Kukkamo kiittelee.

Äiti Vita Sudarenko etsii töitä Mikkelin seudulta. Hän työskenteli Harkovassa tehdastyöläisenä.

"Täällä olen auttanut ruuanlaitossa, siivouksessa ja lastenhoidossa", Vita Sudarenko sanoo.

Sudarenkot asuvat Stall Blombacken tiloissa. Asuminen ja ruoka sisältyvät palkkaan.

Suomessa työskenteli vuonna 2021 maatalouden kausitöissä yli 15 000 ukrainalaista.

"Osa Suomeen tänä keväänä saapuneista ukrainalaisista on ollut täällä ennestään kausityössä. Heistä monet ovat nyt saapuneet perheineen", MTK:n työvoimapalveluasiantuntija Kati Kuula toteaa.

Enemmistö maatalouden kausitöissä olevista ukrainalaisista työskentelee erikoiskasvi-, marjanviljely- sekä vihannestiloilla.

Kuula arvioi, että myös moni ennestään maatalouden kausitöitä kokeilematon ukrainalainen voisi työllistyä alalle ensi kesänä.

"Sesonki maatalouden kausitöissä on vilkkaimmillaan juhannuksesta heinäkuun loppuun. Se voisi tarjota monelle tilapäistä suojelua saavalle ukrainalaiselle mahdollisuuden päästä töihin kiinni. On kuitenkin vaikeaa arvioida, kuinka moni heistä on kiinnostunut kausitöistä", Kuula sanoo.

MTK tarjoaa maaseudun kausitöistä tietoa toitasuomesta.fi-sivustolla suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja ukrainaksi. Sivustolta on saatavilla tietoa niin työnantajille kuin työntekijöille.

"MTK yhteistyössä Tavata Eventsin kanssa on lisäksi käynnistänyt verkossa pyörivän, maksuttoman rekrytointitapahtuman, jolla pyritään parantamaan Suomeen saapuvien ukrainalaisten työllistymistä", Kuula kertoo.

Myös Suomen kauppakamarit ovat aloittaneet yhteistyön pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia työllistymään auttavan Startup Refugeesin kanssa.

Startup refugees on voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, joka perustettiin vuoden 2015 pakolaiskriisin seurauksena. Silloin Suomeen saapui Lähi-idästä paljon turvapaikanhakijoita, joista iso osa ei päässyt työhön kiinni.

"Startup refugees on luonut järjestelmän, johon kootaan Suomeen saapuvien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden osaamisprofiileita. Yritykset voivat ilmoittaa osaamistarpeistaan, jonka jälkeen työtä vailla olevia pakolaisia ja työvoimaa tarvitsevia yrityksiä autetaan kohtaamaan toisensa", Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen kertoo.

Valtosen mukaan Suomen kauppakamareiden ja Startup refugeesin yhteistyö laajentaa mukana olevien yritysten määrää merkittävästi.

"Yhteistyömme käynnistyi huhtikuun alkupuolella. Näkisin, että tällainen järjestely on ehdottomasti win-win-tilanne niin tilapäistä suojelua saaville, töitä etsiville ukrainalaisille kuin työvoimapulasta kärsiville kotimaisille yrityksille."

Aiheesta lisää:

Ukrainalaiset äiti ja tytär pakenivat sotaa Suomeen maatilalle – "Olimme viikon jumissa kotonamme, kun pommit putoilivat ympärillämme"