Lukijalta: Sote-uudistuksen epäonnistumisen syyt pitää analysoida ja korjata

Sote-uudistus meni pieleen, ja syyt siihen pitää selvittää, kirjoittaja toteaa. Kuvituskuva. Kuva: Saara Lavi

Sote-uudistuksen tarkoitus oli taata tasapuoliset palvelut. Tasapuolista tuntuu olevan vain, että palvelut vähenevät. Maaseutu kärsii. Sote-uudistuksen epäonnistuminen vaatii analyysia. Mikä meni pieleen?

Pahin virhe oli, että uudistus oli liian suuri. Hyvin toimivatkin systeemit muutettiin. Uudistuksen ei pitänyt näkyä palveluissa. Toisin kävi. Olisiko ollut järkevää kouluttaa enemmän lääkäreitä ja houkutella terveydenhuollon henkilöt pysymään ammateissaan Suomessa? Tärkeää olisi ollut varmistaa koko maahan yksi toimiva yhteinen tietokonejärjestelmä. Sadat eri systeemit eivät toimi keskenään yhdessä ja tieto ei kulje.

Sote ei puuttunut näihin ongelmiin lainkaan, sillä uudistus oli hallinnon uudistus. Oliko se suurin moka, että hallinto uudistettiin, muttei uudistus puuttunut terveydenhuollon ongelmiin?

Marinin SDP ja Saarikon Keskusta veivät unelmiensa uudistuksen eduskunnassa läpi jääräpäisesti runnomalla. On irvokasta, että edellisellä vaalikaudella keskustalla oli jopa hallitukseen lähtemisen kynnyskysymyksenä, että sote-uudistus on saatava läpi.

Koko Suomen itsenäisyyden ajan suurin uudistus olisi kaivannut yhteistyössä pohdintaa, jossa kaikki puolueet olisivat saaneet olla parlamentaarisesti mukana. Iso osa ongelmista oli tiedossa jo uudistusta tehdessä.

Luottamushenkilöiden palkkiot saattoivat jopa noin kymmenkertaistua sairaanhoitopiirien aikakauteen verrattuna. Tuli ali-, yli- ja välijohtajia. Ryhmärahaa ei ennen sote-uudistusta jaettu lainkaan. Nyt niin sanottua piilopuoluetuki voi alueilla olla jopa 100 000 euroa vuodessa puoluetta kohti.

Kuntien valtuuston kokoja ei pienennetty, vaikka 50 prosenttia kunnan toimista euroina väheni. Erillinen maakuntahallinto jäi, vaikka uudet aluehallinnon yksiköt perustettiin.

Kun tätä uudistusta analysoi, on pakko pohtia, mitä hyötyä tästä oli. Mielestäni ei mitään.

Tehtiinkö vuosituhannen uudistusmoka kansalaiset edellä? Vai oliko sittenkin etusijalla puoluepoliittinen etu luottamuspaikkoineen? Tuliko sotesta terveydenhuollon oma surullisen kuuluisa taksiuudistus? Nimettiin maakunnat rehvakkaasti hyvinvointialueiksi. Hallinto tuli, mutta palvelut suli. Korjailtavaa riittää. Koko uudistus olisi saanut jäädä tekemättä.

Minna Reijonen

kansanedustaja (ps.)

sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

Kuopio