MTK pitää Helcomin kiristyviä maataloustavoitteita mahdottomina saavuttaa
Itämeren alueen viljelijät vaativat Itämeren suojelukomissiolta Helcomilta realistisia tavoitteita Itämeren tilan parantamiseksi. Esimerkiksi maataloudelle asetettavat tavoitteet pitäisi Helcomin mukaan saavuttaa niin nopeasti, ettei se ole käytännössä mahdollista, korostaa MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.
Pietola osallistuu tänään Kööpenhaminassa alkavaan kokoukseen, jossa linjataan uudelleen Helcomin toimintaohjelmaa. Siinä kiinnitetään erityistä huomiota rehevöitymiseen ja ravinnepäästöjen vähentämiseen.
Uudet ravinnepäästöjen vähennystavoitteet ovat entisiä tiukemmat. Maataloudella on edelleen suurin vastuu.
Helcomin jäsenmaiden ympäristöministerien on määrä hyväksyä uusi toimintaohjelma torstaina.
Pietola pitää kokouksessa Itämeren alueen viljelijöitä edustavan BFFE:n (Baltic Farmers’ Forum on Environment) puheenvuoron.
BFFE toimii Helcomissa tarkkailijana.
Pietola aikoo korostaa vesistöjen sisäisen kuormituksen ottamista huomioon ravinnepäästöjen lähteenä. Sisäisellä kuormituksella tarkoitetaan tilannetta, jossa vesistöjen pohjiin aiemmin sitoutuneet ravinteet vapautuvat takaisin veteen.
Sisäisen kuormituksen lisäksi maalta tulevan ravinnekuormituksen lähteet pitäisi tuntea hänen mukaansa tarkemmin.
”Kuormitus voi olla ihmisen toiminnan aiheuttamaa tai taustakuormitusta. Taustakuormitus ei häviä mihinkään, vaikka maatalous lopetettaisiin kokonaan.”
Pietola pitää Helcomin asettamia tavoitteita mahdottomana saavuttaa, jos tuijotetaan vain ulkoista kuormitusta ja toimenpiteet kohdistetaan pääosin vain maatalouteen.
”Suuri osa nykyteknologian mahdollistamista vähennyksistä on maataloudessa jo saavutettu.”
Helcomin kokoukseen osallistuva ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) totesi Helsingin Sanomien haastattelussa tiistaina, että kaupunkien jätevesien puhdistuksessa ei ole enää juurikaan tehostamisvaraa.
Pietola hämmästelee näkemystä.
Hän viittaa Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professorin Markku Ollikaisen artikkeliin pari viikkoa sitten ilmestyneessä Vesitalous-lehdessä (4/2013).
Ollikaisen mukaan ravinteiden puhdistaminen on puhdistamoissa edullisempaa kuin maataloudessa. Lisäksi maataloudelle kaavaillut vähennystavoitteet vaarantaisivat maatalouden harjoittamisen lähes kaikissa rantavaltioissa.
Helcomin tavoitteista voitaisiin saavuttaa nopeasti 60–70 prosenttia, kun koko Itämeren alueen puhdistamoissa puhdistustaso nostettaisiin Helcomin suosituksia korkeammaksi, Ollikainen laskee.
Tällä hetkellä vain Saksassa ja Tanskassa jätevesien typestä poistetaan 90 prosenttia. Muissa maissa, myös Suomessa ja Ruotsissa, typen puhdistamisen tehoa olisi varaa reilusti lisätä.
”Järkevästi toimien ravinnekuormituksen vähentämisen ei tarvitse tulla kalliiksi”, Ollikainen kiteyttää artikkelissaan.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
