Kietäväinen: Sote-uudistus loikkasi tuntemattomaan
Vappuna Kevan johdossa aloittava Timo Kietäväinen toivoo joustoa kuntien ja muun julkisen sektorin työnjakoon.
”Valinnanvapauden ja yhtiöittämisen laajuus yllätti, sellaista ei ole tehty missään muualla maailmassa", Timo Kietäväinen sanoo sote-uudistuksesta. Kuva: Jaana Kankaanpää”Kyllä tulee ikävä”, kahvia kabinettiin tuova nainen huokaa Kuntatalolla.
”Samat sanat”, Timo Kietäväinen vastaa.
Hän jättää Helsingin Kalliossa sijaitsevan Kuntaliiton kotipesän vappuaattona – liki neljännesvuosisadan työrupeaman jälkeen.
Mukaan on mahtunut monta muutosta ja kuntaliitosta, mutta yksi on ylitse muiden: nykyinen aluehallinto- ja soteuudistus.
Hallitus toisensa perään on puuhannut sosiaali- ja terveyspalveluiden remonttia, mutta valmista ei ole tullut. On otettu askeleita eteen ja taaksepäin. Huhtikuussa hallitus suorastaan loikkasi, mutta minne?
”Otettiin iso askel tuntemattomaan”, Kietäväinen sanoo huolissaan.
”Valinnanvapauden ja yhtiöittämisen laajuus yllätti, sellaista ei ole tehty missään muualla maailmassa. On iso kysymys, kuinka tällä saadaan säästöjä aikaiseksi tai parannetaan palveluita.”
Suurissa kaupungeissa markkinavoimat huolehtivat julkisten yhtiöiden ohella palveluista, mutta entä muualla?
”Kun yksityiset yritykset ja maakuntien yhtiöt ovat samalla viivalla, mutta maakuntien yhtiöiden varassa syrjäisempien alueiden palvelut, maksetaanko niistä riittävä korvaus suhteessa kustannuksiin? Jos julkinen ei saa riittävää korvausta, kuinka se pärjää kilpailussa asutuskeskuksissakaan?”
Kietäväinen haluaa maksuihin porrastukset ja etäisyydet huomioon, ei vain asiakkaan hoidon tarvetta.
”Saman henkilön palvelu maksaa eri hinnan Oulussa ja Sallassa. On hyvä linjaus, että julkinen ja yksityinen voivat kilpailla samalta viivalta, mutta oikea hetki varmistaa tämä on silloin, kun yksityinen palveluntuottaja hyväksytään tarjoamaan palveluitaan valinnanvapauden piiriin.”
Hallitus on luvannut sote-lain luonnokset lausuntokierrokselle vielä tänä keväänä.
Kietäväisellä on nyt oma lehmä ojassa. Hän siirtyy vappuna Kuntien eläkevakuutuksen Kevan toimitusjohtajaksi, ja joutuu varmistamaan, että Keva saa jatkossakin kassaan kuntaväen eläkerahaa, jotta voi maksaa kuntaväen eläkkeet.
Sote-palveluiden mukana kunnista siirtyy nimittäin maakuntien avoimeen kilpailuun joutuville yhtiöille jopa 170 000 sote-henkilön työpaikkaa.
Keva toivoo maakuntien ja niiden yhtiöiden jatkavan sen rahoittajina, samoin kuin Kuntaliitto haluaa maakuntien jatkavan sen maksavina jäseninä ja maakuntien jatkavat myös kuntatyönantajien työtä.
Keva saa vuosittain viiden miljardin eläkemaksut, sillä on sijoituksia yli 44 miljardin euron edestä ja se takoi viime vuonna sijoituksilleen hyvää 4,8 prosentin tuottoa.
Miljardimassi ei kuitenkaan riitä pitkään, jos huonosti käy. Niin käy, jos maakunnallisen yhtiöt eivät pärjää valinnanvapauden tuomassa kilpailussa ja jos kuntaväki siirtyy sankoin joukoin yksityisten sote-yritysten palvelukseen.
”Jos julkiset yhtiöt eivät pärjää, ilman siirtymäjärjestelyjä syntyisi hyvin merkittävä kuntien ja jatkossa maakuntien eläkerahoituksen vaje.”
Vaje voisi pahimmillaan johtaa veronmaksajien kukkarolle, koska eläkkeet on maksettava.
Kietäväisen mukaan vaihtoehtoja on kaksi: Kevan eläkejärjestelmästä huolehditaan varmistamalla maakuntien sote-yhtymien pärjääminen markkinoilla tai mietitään toimet sote-väen siirtymisen varalle.
Karkaamista on nähty jo nyt jonkin verran. Muutama maaseutukunta on ulkoistanut palveluitaan yksityiselle sektorille ja vaarantanut Kietäväisen mukaan siten paitsi eläkkeet myös kattavan palveluverkon, kun kilpailu vuonna 2019 alkaa.
Toinen kuntajohtajaa painava huoli ovat sote-kiinteistöt, tasearvoltaan noin kuuden miljardin euron pääomamassa.
”Hallitus linjasi viisaasti, että yksikään kunta ei jää tyhjien sote-kiinteistöjensä kanssa yksin. Mutta miten se käytännössä hoidetaan? Pitää perustaa jonkinlainen roskapankki, mutta millä pääomalla? Asian valmistelu on saatava nopeasti käytiin.”
Kilpailun avaaminen palveluissa alistaa koko hoidon toiminnan EU:n kilpailulaille, mikä Kietäväisen mukaan, ettei kiinteistöjäkään saa alihinnoitella.
Kevan tuottoisista sijoituksista 80 prosenttia on sijoitettu ulkomaille.
”Sijoitusperiaatteiden läpikäynti on jo aloitettu”, Kietäväinen kertoo. Hän lupaa raporttia loppuvuodesta.
”Keva on julkisen hallinnon osa, ja sen täytyy toimia kestävällä tavalla. Pelisäännöt tullaan käymään läpi.”
Kietäväisen tarkastuskierros ei ala Panamasta, vaan kotimaasta.
Kietäväisen seuraaja Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi valitaan toukokuussa. Kuntakenttä jää kohtuulliseen kuntoon: viime vuoden tilinpäätökset olivat odotettua parempia, veronkorotuksia ei juurikaan tehty ja toimintaa on osattu sopeuttaa.
”Siksi tuntuu turhalta asettaa kunnille väliaikaistakaan verokattoa sote-uudistuksen vuoksi. Valtion tulisi nyt pitää kiinni tehtävien vähentämisestä.”
Ensimmäisenä Kietäväinen kouluttaisi kasvavasta työttömien joukosta apuhoitajia ulkoilutus- ja asiointiavuksi.
”On myös pakko hakea joustavuutta julkisen ja yksityisen sektorin kesken.”
Esimerkiksi kunnan ruokajakelu sekä apuvälineiden, lääkkeiden ja kauppakassien jakelu samoin kuin ”kirjojen ulkoiluttaminen” eli kirjastoautotoiminta pitäisi yhdistää lähilogistiikkayrittäjien avulla.
Kietäväinen jaksaa toistaa, etteivät kunnat kuole soteen. Mutta niiden pitää muuttua.
”Uusi kunta ei ole pelkästään nykyinen kunta miinus sote, vaan erittäin vahva vastuiltaan, tehtäviltään ja asemaltaan. Tulevien kuntien pitää olla vuorovaikutteisempia ja olla lähempänä kansalaisyhteiskuntaa.”
Kietäväisen uusi työpaikka sijaitsee Pitkänsillan toisella puolella, hän muuttaa pari kilometriä Kalliosta Kruunuhakaan. Kuukausipalkka nousee 3 000 eurolla 18 650 euroon eli liki 20 prosenttia.
Työsuhdeasuntoa Kietäväinen ei huoli, mutta työsuhdeauton kyllä. Se ei ole avo-Bemari, vaan Škoda Superb, sedan.
Vapaa-aikaansa hän viettää kesämökillään ja metsäpalstallaan Puumalassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
