Puutarhan kirvat kannattaa laittaa kuriin pehmein konstein – useimmiten puhtaalla vedellä huuhtelu riittää

Leppäkertut ja kukkahämähäkit ovat hyvä merkki puutarhassa, sillä ne voivat syödä kirvoja pois kasvustoista. Kuvassa ruutupirkot intiimissä kanssakäymisessä. Kuva: Antti Koli

Pienet vihreät, kellertävät tai mustat kirvat ovat nyt yleinen näky puutarhan kasveissa. Kirvoilla on kaksi kotipuutarhuria harmittavaa ominaisuutta: Ne haittaavat imennällään varsinkin nuoria lehtiä ja kasvien versojen kärkiä ja levittävät virustauteja kasvista toiseen.

Herukkakirvan vioittamat herukan lehdet kupruilevat ja punaherukan lehdet muuttuvat kirkkaan punaisiksi. Kukinta jää heikoksi ja kasvien pinnalle ilmestyy tahmeaa, muurahaisten himoitsemaa mesikastetta.

Juuri mesikaste houkuttelee kasviin muurahaisia, jotka voivat puolustaa kirvayhdyskuntaa muita kirvoja syöviä hyödyllisiä hyönteisiä, kuten leppäkerttuja ja niiden toukkia, vastaan.

"Kotipuutarhassa on paljon hyönteisiä, jotka syövät kirvoja. Esimerkiksi muurahaiset pitävät kirvoja lehminään, vaikka muurahaiset myös syövät suojattejaan", kertoo asiantuntija Tiina Ikonen Marttaliitosta.

Ikonen kehottaa välttämään kemikaalista torjuntaa kirvoja vastaan, koska kirvat eivät useinkaan pysty vahingoittamaan pensaita tai puita. Pienempiä kasveja voi suihkuttaa vaikkapa nokkosvedellä, joka typpipitoisena myös vahvistaa kasvustoa. Kasvin upottaminen lämpimään veteen on yksi vaihtoehto kirvoja vastaan.

"Mitä rankemman aineen puutarhaan laittaa, sitä enemmän se vaikuttaa kielteisesti hyödyllisiin hyönteisiin ja maan eliöstöön. Useimmiten puhtaalla vedellä huuhtelu riittää. Kirvojen takia voi tosin menettää vähän kukintoja. Herukasta voi ottaa kupruisia lehtiä pois, nuoren kasvin versoja kannattaa irrottaa ja viedä ne kirvoineen kuumaan kompostoriin."

Runsaslajiset kirvat viihtyvät vain jonkin aikaa kasvissa ennen siirtymistään muualle.

Ennakkosuunnittelu estää Ikosen mukaan ongelmia. Esimerkiksi lumipalloheisin tuholaisista tulee usein kysymyksiä.

"Kun ei laita sitä kasvamaan kaikkein paahteisimpaan, vaan valoisaan ja riittävän kosteaan paikkaan, se kasvaa hyvin ja kestää kirvat. Myös liian tiivis istutus on kasveille huono asia. Maaperän liika typpi altistaa lisäksi kasveja taudeille."

"Hyödyllisiä pörriäisiä kannattaa hoitaa. Itse olen lisännyt katetta, minkä ansiosta linnut ovat lisääntyneet. Mustarastaat näkyvät vetävän usein matoja katteen alta."

"Lehden kannattaisi järjestää kilpailu eri kirvalajien tunnistamisesta ja siitä, kuka tunnistaa leppäkertun toukan. Lehden alla näkyvät leppäkertun pienet munat ovat keltaisia. Niitä ei kirvoja etsiessään pidä tuhota."

Lue lisää:

Valkosipulilla voi torjua liljakukkoja ja muitakin puutarhan tuhohyönteisiä – kirvoja vastaan kannattaa käyttää hammasharjaa