Karjalan kannaksen monet kasvot
LAPPEENRANTA (MT)
Tositarinoista, vanhoista valokuvista ja tietysti Karjalan Kannaksesta kiinnostuneen kannattaa nyt jos joskus suunnata Etelä-Karjalan museoon ja taidemuseoon Lappeenrantaan.Avojaloin-näyttely tarjoaa otteessaan pitävän kokonaisuuden näitä kaikkia.
Anna Kortelaisen käsikirjoittama näyttely esittelee 10 henkilön elämää Karjalan Kannaksella 1900-luvun alkupuolella. Henkilökuvien ympärille kietoutuu laajempi kuva alueen eri ympäristöistä ilmapiireineen.
Viidessä eri näyttelysalissa liikutaan eri puolilla Kannasta.Ylösottaja työskentelee Uuraan satamassa, joka ennen sotia oli maailman suurin ulosvientisatama.
Koneenkuljettaja pääsee ohjaamaan Suomen ensimmäistä höyrykaivinkonetta Hullu-Jussia rautatietyömaalla. Rajaa vartioidaan ja siellä salakuljetetaan.
Hugo Simbergin taitelijakodissa Niemenlautan kartanolla lasta kaitsee itsekin vasta lapsi.
Lintulan nunnaluostarissa eletään riitaisaa perustamisen aikaa ja karjalaisten kaupungissa Viipurissa musisoidaan, kuvataiteillaan, käydään kauppaa ja soditaan.
Näyttely saa nimensä yhden henkilöhahmon, taitelija-runoilija Jelena Guron, runosta.
Hän kirjoitti, että runoilijan tulee aina vaeltaa paljain jaloin aistiakseen yhtä lailla lämpimän hiekan kuin männynneulasetkin.
Molempien tuntuun näyttelyssä pääseekin. Se osoittaa, miten yhteen elämään mahtuu erilaisia kausia. Yksi pysäyttävim-
piä kuvia on luodin päähänsä saanut säveltäjä Toivo Kuula sairaalassa kuolinvuoteellaan, vaimonsa vierellään.
Näyttelyn tunnukseksi on nostettu sympaattinen ”lammastyttö”, kuva jossa Simbergin pojan hoitajana toiminut Hilma Ylä-Outinen pitelee sylissä karitsaa.
Kuva oli mallina kuuluisaan samannimiseen maalaukseen, joka myös on nähtävillä näyttelyssä.
Osansa kokonaisuudesta luovat kuvat näyttävistä Terijoen huviloista lomailijoineen. Ne muistuttavat, ettei venäläisturistien palveleminen suinkaan ole itärajalla uutta.
Viipurilaisittain nimetyssä Kinolinnassa pyörii viisi mykkäelokuvaa. Katsoja voi muun muassa kuvitella hyppäävänsä kiertoajelun kyytiin.
Hiekkatie pölyää, lehmät vaeltavat tien laitaa ja välillä pysähdytään piknikille. Torilla huivipäiset naiset myyvät tavaraa pärekoreista.
”Olemme yhdistäneet erilaisia elementtejä, kuvaa, ääntä ja liikkuvaa kuvaa. Näyttelystä on tullut paljon kiitosta”, amanuenssi Mikko Pirinen kertoo.
Mukana on paitsi museon omaa, myös lainattua materiaalia sekä Suomesta että Venäjältä.
Kiertämiseen kannattaa varata aikaa.
”Moni sanoo lähtiessä, että tulee vielä uudestaan”, näyttelyn aulassa työskentelevä Juha Pakarinen sanoo.
Hän suosittelee lukemaan myös aiheesta julkaistun kirjan. ”Silloin näyttelystä saa vielä enemmän.”
Museon viereisessä makasiinissa on avoin valokuvanäyttely viipurilaisesta Monrepos’n puistosta. Sen anti pienine kuvineen jää ikävä kyllä varsin vaisuksi.
Terhi Torikka
Avojaloin-näyttely Etelä-Karjalan museossa ja taidemuseossa 10.1.2016 asti.
Monrepos’n puisto - Karjalan Kannaksen helmi Vihreässä
makasiinissa 9.8. asti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
