Kohun pakeneminen lomalle ei yritysjohtajalta onnistuisi, sanoo viestintäkonsultti: ”Työsuhde olisi loppunut aika pian”
Yritysten kriisiviestinnässä olennaista on nopeus ja määrätietoisuus, kertoo viestintätoimisto Tekirin Tuukka Hetemäki.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen alku on ollut hankala. Ennen eduskunnan istuntotaukoa alkanut kohu palannee keskusteluun syksyllä. Kuva: Carolina HusuValtioneuvoston kanslia tiedotti maanantaina hallituksen keskustelleen syyskuussa eduskunnalle annettavasta tiedonannosta yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä.
Julkisuudessa käytävä keskustelu hallituksen suhteesta rasismiin ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) asemasta vaikuttaa kuitenkin siirtyneen ainakin eduskunnan istuntotauon ja avainministerien lomien yli.
Hiljaa odottaminen on strategiana omaperäinen, eikä se olisi esimerkiksi kohuun joutuneelle yritykselle järkevä toimintapa, kertoo viestintätoimisto Tekirin johtava konsultti Tuukka Hetemäki.
”En tiedä, onko se hallituksellekaan. Toki politiikassa ja yritysmaailmassa pätevät hieman eri säännöt”, kriisiviestinnän ja varautumisen asiantuntija Hetemäki sanoo.
Yrityskohuissa uudet uutiset ja asiat voivat haudata kohuja alleen, mutta jos kyse on vakavasta kriisistä, keskustelu ei laannu, ellei yritys ota tilanteeseen vahvasti ja johdonmukaisesti kantaa.
”Se että lähdetään kesälomille ja toivotaan, että toimittajat unohtavat aiheen, ei ole kovin toimiva kriisiviestintästrategia”, Hetemäki arvioi.
Kriisiviestinnän näkökulmasta nopea anteeksipyyntö on usein selkein ratkaisu.
”Yleisellä tasolla voi todeta, että kriisiviestinnässä on kaksi tärkeää periaatetta: nopeus ja johdonmukaisuus”, Hetemäki kertoo.
”Iso ongelma perussuomalaisten ja Riikka Purran viestinnässä oli se, että kun anteeksipyyntöä edelsi kolme toisenlaista viestiä, sitä ei pidetty uskottavana.”
Esimerkiksi yrityksen toimitusjohtajalle vastaavien kirjoitusten ilmestyminen julkisuuteen olisi ollut lähes varmasti kohtalokasta.
”Etenkään tällaisissa rasismi- ja tasa-arvoasioissa yrityksillä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta vähätellä tapahtunutta”, Hetemäki arvioi.
”Jos kyseessä olisi yritys, anteeksipyyntö olisi tullut varmasti paljon nopeammin, ja jos joku johtaja olisi tällaista lausunut, niin työsuhde olisi loppunut aika pian.”
Politiikan logiikka on kuitenkin toisenlainen. Tällä hetkellä Purra on riippuvainen lähinnä oman puolueensa ja hallituskumppanien tuesta eduskunnassa.
”Puolueensa puheejohtajana Purra joutuisi lähtemään, jos hän oma-aloitteisesti vetäisi tilanteesta johtopäätökset, omien tuki tai hallituskumppanit vaatisivat ministerin vaihtamista. Näin ei ole toistaiseksi käynyt, vaikka hallituskumppaneita tilanne selvästi hiertää.”
Viestintästrategiaksi kohussa vaikuttaa Hetemäen mukaan valikoituneen vähättely. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten sekä Purra että muut asianosaiset kommentoivat asiaa aluksi vain Twitterissä.
”Se on varmasti poliitikon näkökulmasta houkutteleva kanava, jossa voi itse hallita omaa viestiään eivätkä toimittajat voi esittää jatkokysymyksiä. Valtioneuvoston jäsenien kohdalla yksittäisen amerikkalaisen some-alustan kautta viestiminen ei kuitenkaan ole riittävää.”
Hetemäen mukaan pelkkään Twitteriin nojaaminen on ongelmallista myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta, koska palvelua käyttää vain pieni osa suomalaisista, ja palvelu itsessään on parhaillaan kovassa turbulenssissa.
Myöhemmin Orpo ja Purra järjestivät Kesärannassa tiedotustilaisuuden, mutta sen jälkeen Purra ei ole antanut asiasta laajempia haastatteluja.
Kohua on leimannut myös perussuomalaisten jo ennestään nuiva suhtautuminen median uutisointiin.
”Heillähän on ollut pitkä linja kritisoida esimerkiksi Helsingin Sanomien ja Ylen toimintaa”, Hetemäki muistuttaa.
”Vastaava median demonisointi ei olisi yksittäiselle yritykselle järkevää, eikä varsinkaan toimivaa. Saa nähdä, toimiiko se perussuomalaisille.”
Muokattu 27.7.2023 kello 9.23. Muutettu eilen muotoon maananataina.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
