Korkein hallinto-oikeus: Valvontaeläinlääkärillä ei ole toimivaltaa päättää eläimen omistusoikeuden siirtymisestä

Koiran omistajuutta on selvitetty useissa oikeusasteissa. Kuvituskuva. Kuva: Pentti Vänskä

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan valvontaeläinlääkärillä ei ole toimivaltaa siirtää eläimen omistusoikeutta päätöksellään löytöeläintalolle, jonka toiminnasta eläinsuojeluyhdistys vastaa.

Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen purkuhakemus on jätetty tutkimatta tänään kirjatussa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä, koska yhdistys ei ole ollut asianosainen eläinsuojelupäätökseen liittyvässä asiassa.

Siten korkeimman hallinto-oikeuden päätös jää voimaan.

Kyseessä on tapaus, joka on saanut alkunsa vuonna 2020. Tällöin Espoon kaupungineläinlääkäri on päättänyt ottaa yksityishenkilön koiran kiireellisesti hoitoon.

Espoon kaupungineläinlääkäri on 11. joulukuuta määrännyt eläinsuojelulain nojalla, että koiraa ei palauteta sen omistajalle, vaan omistajuus siirretään mainitulla päätöksellä Viikin löytöeläintalolle.

Kiista koiran omistajuudesta on kestänyt kauan. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari

Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt koiran omistajan valituksen kaupungineläinlääkärin tekemästä päätöksestä, mutta korkein hallinto-oikeus on puolestaan kumonnut hallinto-oikeuden päätöksen.

”Eläinsuojelulain 44. pykälässä säädetään, että eläin voidaan pykälässä mainituin edellytyksin myydä huutokaupalla tai käyvästä hinnasta muuten. Valvontaeläinlääkärillä ei siten ole ollut toimivaltaa siirtää omistusoikeutta päätöksestään ilmenevällä tavalla”, korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä perustellaan.

Korkein hallinto-oikeus linjaa, että valvontaeläinlääkärin päätös oli hallintopäätös, jolla voitiin määrätä eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä, kuten eläimen myymisestä.

Oikeuden mukaan eläimen omistusoikeuden siirtämiseen liittyvät kysymykset olivat kuitenkin yksityisoikeudellisia, eikä niitä voitu ratkaista eläinsuojelulain mukaisessa asiassa.

Valvontaeläinlääkärin päätöksellä ei siten ollut voitu pätevästi määrätä yksityishenkilön omistaman koiran omistusoikeuden siirtämisestä, joten koiran omistusoikeus ei ollut siirtynyt mainitulla päätöksellä yksityishenkilöltä eläinsuojeluyhdistykselle.

Helsingin oikeustalo. Kuvituskuva.  Kuva: Markku Vuorikari

Tuore oikeudenpäätös on mielenkiintoinen, koska se kyseenalaistaa vallitsevan käytännön, jossa eläimiä siirretään yksityisomistuksesta eläinsuojeluyhdistyksen omistukseen pelkällä valvontaeläinlääkärin päätöksellä.

”Eläinsuojelulain 44. pykälän mukaisten päätösten yhteydessä eläinten omistajuus on tarvittaessa siirretty löytöeläintalon pitäjälle, jotta voitaisiin turvata eläinten riittävä hoito. Käytäntönä on ollut, että löytöeläintalon toimija on myynyt eläimen hoitokustannuksia vastaan uudelle omistajalle”, Espoon kaupungineläinlääkäri on kertonut lausunnossaan oikeudelle.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan valvontaeläinlääkärillä ei ole kuitenkaan toimivaltaa päättää eläimen omistusoikeuden siirtymisestä. Sen sijaan viranomainen voi päättää eläimen myymisestä, mutta omistusoikeuden siirtyminen perustuu tällöinkin eläimen myyntiin tai muuhun erilliseen oikeustoimeen, ei välittömästi viranomaisen tekemään päätökseen.

Ratkaisun kohteena olevan koiran omistajuus ei ole siten siirtynyt korkeimman hallinto-oikeuden mukaan yksityishenkilöltä Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle.