Piru rymisteli talouteen koronaviruksen muodossa – vanhat uhat voivat herätä henkiin

Pandemian hoito voi herättää lisää uinuvia uhkia Euroopan taloudesta kaiken akuutin tarjonta- ja kysyntäpulan lisäksi. Kuva: Piia Ouri

Talous on kuin kolmiulotteinen hämähäkinverkko, jossa kaikki kytkeytyy kaikkeen. Hyvässä suhdanteessa raha levittäytyy säikeitä pitkin maailmalta Suomen pitäjiin asti. Viime viikkoina on nähty, miten nopeasti talous joutuu kaaokseen.

Korona romahdutti Suomessakin monen perheen talousnäkymät ennen kuin virusepidemia äityi täällä kovin pahaksi. Jättimäisen Kiinan taloudesta voi päätellä jotain siitä, millaisia talouslukuja Euroopan maista saatetaan kuulla myöhemmin keväällä.

Kiinassa täyssulku oli Wuhanin maakunnassa Hubein alueella, mutta muuallakin ihmisiä oli eristyksissä ja yritysten toiminta poikkesi normaalista. Sen tuloksena Kiina kertoi maaliskuun puolivälissä teollisen tuotantonsa pudonneen tammi–helmikuussa koko maassa yli 13 prosenttia koronan takia. Vähemmälle huomiolle jäi, että Hubein alueella pudotus oli peräti 46 prosenttia.

Saksassa taloutta ennustavan Ifo-instituutin johtaja varoitti parisen viikkoa sitten, että kolmen kuukauden talouspysähdys voi leikata maan tuotantolukuja viidenneksen. Paini pandemian hallinnan ja talousvaikutusten rajoittamisen välillä on tuskainen ympäri maailman.

Tilanne Euroopassa roihuaa, samoin Yhdysvalloissa. Kiinassa hiillos on hiipumaan päin mutta kytee sielläkin yhä. Rahaa talouteen ollaan pumppaamassa ennenkuulumaton summa. Se kantaa toivottavasti yrityksiä kriisin läpi samalla, kun terveydenhoito kamppailee ihmisten puolesta.

Euroopan talouden iso huolenaihe on vuosia ollut Italia. Se on jo valmiiksi Euroopan toiseksi velkaisin maa ennen koronakurimusta, ja maan pankkien kestävyydestä on oltu huolissaan. Jos talouskriisi leviäisi finanssikriisiksi, toisi se uuden vaikeusasteen kriisin talousvaikutusten hoitamiseen.

Finanssikriisissä iso merkitys on luottamuksella. Jos usko Euroopan heikoimpien pankkien taseisiin horjuu, korttitalo lähtee huojumaan. Toivottavasti niin pitkälle talouskriisi ei kumuloidu, vaan ennätyssuuret tukitoimet tepsivät työttömyysaallon ja yritysten akuuttien rahoitushuolien selättämisessä.

Todennäköisesti myös muut maat pönkittävät vaikka vastentahtoisestikin Italiaa, jottei se vaivu totaaliseen talousahdinkoon. Espanjan tai Ranskankaan velkatilanne ei ole kehumisen arvoinen, mutta ne eivät kuitenkaan ui yhtä syvällä kuin saapasmaa.

Pääseepä maailmantalous ylös kriisistä hitaasti tai nopeasti, vaikuttaa se joka tapauksessa metsäteollisuudenkin kysyntään. Sellu- ja kartonkiteollisuuden uskotaan pitävän pintansa, kun ihmiset tarvitsevat pehmo­paperinsa ja verkkokauppa laatikot ostettujen tuotteiden kuljettamiseen. Sahoilla sen sijaan on jo ennestään ollut vaikeat ajat.

Kun talous seisoo Euroopassa ja muualla maailmassa, ei ole vaikea kuvitella rakentamisen painavan entistä kovempaa jarrua. Jos talouden toipuminen osoittautuu hitaaksi, myös yleinen kulutus hyytyy asteittain. Sohvannurkasta tilaillaan vähemmän uusia autoja tai suunnitellaan investointihankkeita. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Metsäalalta on kuitenkin kuultu myös myönteisiä uutisia. Metsä Group vahvisti maaliskuun lopussa investoivansa Raumalle uuden jättisahan parilla sadalla miljoonalla eurolla. Tällaiset viestit ovat enemmän kuin tervetulleita muuten harmaina aikoina. PTT puolestaan ennakoi, että metsäalalla on mahdollisuudet toipua kriisistä nopeasti, ja ala voisi päästä karikon yli muita aloja pienemmin vaurioin.

Metsä itse ei kuitenkaan tiedä pandemiasta mitään, vaan puut jatkavat kasvuaan. Jos puukauppa siirtyy, motit ovat hakattavissa seuraavinakin vuosina, ja hinnatkin toivottavasti nousevat aikanaan.