Untuvikot lensivät Japaniin sinivalkoisin siivin
Kaino Kaal purki keskiviikkona untuvikkokuormaa Helsinki-Vantaan lentokentällä. Auton kyydistä untuvikot siirrettiin lentokonekuljetukseen. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoVANTAA (MT)
Kansainvälisyys on osa euralaisen Haaviston siitoskanalan arkea. Keskiviikkona luotiin uusi yhteys Aasiaan asti, kun lähes 7 000 untuvikkoa lensi sinivalkoisin siivin Japanin Naritan kentälle.
Lähtijät olivat todella nuoria: ne olivat kuoriutuneet tiistai-iltana, yrittäjä Marko Haavisto kertoo.
Untuvikot pakattiin laatikoihin, joissa ilma kiertää tehokkaasti. Mukanaan niillä oli kosteusgeeliä, josta ne saivat juomavettä.
Nälkä ei matkalaisia vaivannut. Vastakuoriutunut untuvikko pärjää parikin vuorokautta munan ruskuaispussin antamilla eväillä.
Lento kesti noin yhdeksän tuntia. Naritan kentältä tiput matkasivat viiden kilometrin päähän karanteenikanalaan. Haavisto arvioi, että matkalaiset olivat perillä jo keskiviikkona alkuyöllä Suomen aikaa.
Finnairilla on pitkä kokemus erilaisten eläinten lennättämisestä, joten Haavisto uskoi kasvattiensa olevan hyvissä käsissä.
Haaviston kanalasta on aiemmin viety untuvikkoja muun muassa Venäjälle. Viroon niitä lähtee säännöllisesti.
Haudontamunia viedään moniin maihin ympäri Eurooppaa.
Välillisesti Haaviston eläimiä on päätynyt Iraniin asti, tosin munat haudottiin ensin Hollannissa.
Yhdysvalloissa keväällä ja kesällä riehuneen lintuinfluenssan seurauksena monet maat ovat kiristäneet tuontivaatimuksiaan. Suomessa eläinten terveystilanne on maailman huippuluokkaa, joten vaativat japanilaiset käänsivät nyt katseensa tänne, Haavisto kertoo.
Hän toivoo, että vienti Japaniin vakiintuu.
Marko Haavisto luotsaa 110-vuotiasta Haaviston siitoskanalaa neljännessä polvessa.
Siitoseläimiä on tällä hetkellä 30 000, joista kymmenen prosenttia kukkoja.
Tähän saakka linnut ovat olleet yhdysvaltalaista Hy-Line-kantaa, mutta vuodenvaihteessa siirrytään Saksasta tulevaan H&N Internationalin eläinainekseen, Haavisto kertoo.
Vaihtopäätöksen taustalla on USA:n lintuinfluenssa, mutta Haavisto pitää uutta jalostetta muutenkin hyvänä ratkaisuna. ”Se on jalostettu käyttämään paremmin hyväksi Euroopassa käytettäviä rehuraaka-aineita. Lisäksi sillä on pitempi munintakausi eikä se tuota kauden lopussa liian suuria munia kuten jotkut linjat.”
Haaviston kanalaan ulkomailta tulevat emokanat viettävät 12 viikkoa karanteenissa Mikkelissä ennen siitoskanalaan saapumistaan. Näin varmistetaan niiden terveys.
Emokanojen tuottamat munat siirretään haudonta- ja sitten kuoriutumiskoneeseen. Näissä kuluu yhteensä 21 vuorokautta.
Kuoriutuneet untuvikot rokotetaan ja ne lähtevät saman tien kasvattamoihin.
Kasvattamoilta ne päätyvät munituskanaloihin, joissa ne aloittavat munantuottajan uransa noin 20-viikkoisina.
Emoja pidetään siitoskanalassa 72-viikkoisiksi, jonka jälkeen koko eläinkanta uusitaan kerralla ja tilat desinfioidaan.
Siitoskanaloita on Suomessa seitsemän. Kilpailu on kova, Haavisto kertoo.
Satu Lehtonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
