Tupsukkaassa aurausviitassa on kiero ominaisuus, joka suojaa sitä ilkivallalta

Vantaa pyrkii suosimaan katu- ja tieverkostollaan puisia aurausviittoja muovisten sijaan, missä se mahdollista. Niiden pystytys valmistui marraskuun alussa. Kuva: Sanne Katainen

Aurausviittojen ilmestyminen katujen ja teiden varsille on takuuvarma talven merkki. Pääkaupunkiseudulla Vantaalla noin 10 000 viitan pystytystyö saatiin päätökseen viime viikolla.

Lumenauraajaa ohjaavien viittojen materiaali useimmiten muovi, mutta luonnonpuuviittoja pyritään Vantaalla käyttämään niin tiuhaan kuin mahdollista. Vantaan katuverkostolle pystytetyistä 10 000 aurausviitasta noin 5 000 on tällä aurauskaudella havuviittoja.

Niistä noin joka viides on eläkkeellä olevan Mustialan yhteismetsän työnjohtajan ja hiihtoaktiivin Paavo Vesterisen tekemä.

”Olen tavannut tehdä joka vuosi 1 000 aurausviittaa ja se määrä tuli nytkin täyteen”, Vesterinen, 75, sanoo.

Vantaan kuusiaurausviittojen hovitoimittaja on vuosia ollut Tammelassa toimiva Lounais-Hämeen hiihdon tukiyhdistys ja paikallinen Lions-klubi.

Kuuset ovat pääosin hakkuukypsien metsien alikasvustoa. Istutustaimikoiden kiireesti kasvaneista puista ei tahdo löytyä sopivan tupsukkaita kuusia tienpenkalle. Vesterinen ja kumppanit korjaavat puut vesurilla, koska sillä puun voi karsia kätevästi pystyyn.

Parhaimpina vuosina yhdistys toimitti aurausviittoja täysperävaunullisen rekkalastin, johon mahtui 20 000 kuusiviittaa.

”Muovisia aurausviittoja heitellään tieluiskaan, mutta kuusiset saavat paremmin olla paikallaan”, sanoo katujen kunnossapidosta vastaavat työnjohtaja Tomi Ollikainen. Kuva: Sanne Katainen

”Havuviittoja voidaan käyttää oikeastaan kaikkialla muualla paitsi liikenteenjakajissa, reunakiveyksissä tai asfalttialueilla, joissa kovaan materiaaliin joudutaan poraamaan tarkkamittainen 16 millin reikä. Havuviittojen tyvipaksuus on jossain 25–35 millin välillä”, sanoo Vantaan kunnossapitopäällikkö Jyrki Vättö.

Käsityönä tehtävät havuviitat ovat yllättäen edullisempia kuin muoviviitat hinnan jäädessä kolmanneksen muovikepistä. Hintaeroa tosin tasoittaa se, että muoviviittoja voidaan käyttää useampi vuosi peräkkäin.

Neulasensa varistaneita kuusiviittoja ei käytetä uudelleen, vaan ne päätyvät kevään päätteeksi puutarhajätteen joukkoon.

Lumenauraajan kannalta on jokseenkin sama, onko viitta muovista vai puusta. Muovikepissä on yleensä heijastin, mutta myös kuusen tupsu erottuu hyvin lunta vasten. Kuva: Kyösti Aalto

Kokemus on osoittanut kuusiviittojen toimivan erityisen hyvin ilkivallalle alttiissa paikoissa.

”Muovisia viittoja heitellään usein hankeen, mutta kuusiviitat saavat olla paremmin rauhassa. Ehkä käsiin tarttuva pihka hillitsee niiden repimistä”, katujen kunnossapidosta vastaavat työnjohtaja Tomi Ollikainen Vantaan kaupungilta sanoo.

Havuviittoja pyritään käyttämään mahdollisimman paljon tien aurausalueen merkitsemisessä myös siksi, että ne ovat ekologinen vaihtoehto.

Muoviviitat voivat toimia viime aikoina paljon huolta herättäneiden mikromuovipäästöjen lähteenä varsinkin silloin, kun nurmikon sekaan jääneet viitat murskaantuvat pientareiden niiton yhteydessä kesällä.

Vantaan kaupunki tilasi vajaat 5 000 kuusen taimesta karsittua aurausviittaa lähestyvän talven tarpeisiin. Ne tulivat Lounais-Hämeen metsistä. Kuva: Sanne Katainen

”Niin muovi- kuin havuviitatkin pyritään aurauskauden lopulla keräämään pois, mutta jos puuviitta jää vahingossa murskaimen teriin, niin se lahoaa itsekseen pois”, sanoo kunnossapitopäällikkö Jyrki Vättö.