Pääministeri Rinne väläyttää pelimonopolista luopumista ja kannattaa peliautomaattien vaikutusten tarkempaa selvittämistä

Lomalta palannut pääministeri kommentoi ajankohtaisia asioita politiikan toimittajille keskiviikkona virka-asunnollaan Kesärannassa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mielestä Veikkauksen täytyy tarkistaa omia prosessejaan huomattavasti. Hän sanoo, ettei ole pitänyt Veikkauksen mainonnasta ja on hyvä, että rahapeliyhtiössä on nyt viimeistään herätty.

"Tällaista ei olisi pitänyt päästä tapahtumaan. Kysymys on kansanterveyden kannalta tärkeästä toimialasta monessa suhteessa ja myös hyvinvointivaltion tiettyjen elementtien rahoituksesta veikkaustuen kautta. Se (mainonta) ei saa johtaa siihen, että peliriippuvuus pahentuu tai ihmisten ahdinko pahenee."

Rinne antaa ymmärtää, että Suomessa voitaisiin jossain kohtaa harkita Ruotsin lisenssimallin kaltaista järjestelmää monopolin asemasta. Silloin toiminnasta tulisi luvanvaraista.

"Meillä on tällä hetkellä monopoli ja olemme sen eteen tehneet töitä EU-jäsenyyden yhteydessä ja sen jälkeen. Sillä on ollut monia hyviä vaikuttavuuksia Suomeen, mutta maailma muuttuu, ja meidän täytyy tarkastella tilannetta maailman muutoksen myötä," hän muotoili.

Veikkauksen hallituksen poliitikkojäsenet ovat Rinteen mukaan tarpeellisia.

"On tärkeää, että siellä on myös politiikkoja mukana."

Rinteen mielestä myös kauppojen auloissa olevien peliautomaattien vaikutukset täytyy tarkkaan selvittää.

"Olen ihmisiä tavatessani kuullut paljon siitä, miten erityisesti ikääntyneet ihmiset pyrkivät parantamaan omaa toimeentuloaan pelaamalla ja samalla aiheuttavat itselleen merkittävää ahdinkoa. Kyllä meidän täytyy hyvin tarkkaan selvittää nämä vaikutukset."

Lomalta palannut pääministeri kommentoi ajankohtaisia asioita politiikan toimittajille keskiviikkona virka-asunnollaan Kesärannassa.

Tilaisuudessa Rinne arvioi kilpailukykysopimuksen (kiky) tuoman työajan lisäyksen muodostavan erityisiä jännitteitä syksyn työehtokierroksella.

"Toivon, että työmarkkinajärjestöt lähtevät keskitetysti hakemaan ratkaisua kysymykseen, jotta se ei tule vaikuttamaan syksyn neuvottelukierrokseen negatiivisesti", Rinne toteaa.

Järjestöt sopivat kesällä 2016, että vuosittainen työaika pitenee keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Sopimus toteutettiin työehtosopimusten kirjauksilla. Iso osa tyypillisesti kaksi- tai kolmevuotisista työehtosopimuksista päättyy tulevan syksyn tai kevään aikana.

Eri alojen ja työpaikkojen välillä on ollut suurta vaihtelua siinä, miten kikyyn kuuluvat työajan pidennykset on toteutettu. Osa työpaikoista on käyttänyt pidennykset täysimääräisesti työntekoon, mutta osassa työpaikkoja kiky-tunnit on käytetty henkilökunnan virkistystoimintaan ja osassa työpaikkoja lisätunteja ei ole tehty lainkaan. STT:n heinäkuussa haastattelemat työmarkkinajohtajat ennakoivat Rinteen tavoin kysymyksen muodostuvan neuvotteluissa vaikeaksi.