Jeesus onkanssamme
SANA SUNNUNTAIKSI
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta – enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen.”
Tuomas sanoi hänelle: ”Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?” Jeesus vastasi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet.” Joh. 14:1–7
Kun Jeesus puhui, hän sai ihmiset kuuntelemaan itseään. Hänestä sanottiin, että hän puhui eri tavalla kuin ketkään muut ennen häntä.
Pyhän evankeliumikin alkaa tavalla, joka herättää ihmisten mielenkiinnon, suoraan kohti käyvällä puhuttelulla: älköön sydämenne olko levoton.
Puhuttelu herätti kuulijat, ja he halusivat kuulla lisää. Monet kerrat Jeesuksen puhe oli kuitenkin vaikeaa ymmärtää sisällön puolesta. Jeesus puhui ennen kuulemattomia asioita. Kuulijoiden pelastus oli siinä, että he uskalsivat kysyä, kun eivät ymmärtäneet.
Jeesuksen opetuslapsetkin olivat usein ymmällään kaikesta siitä, mitä Jeesuksen ympärillä tapahtui. He eivät ymmärtäneet tilanteita, mutta osasivat tehdä silti hekin hyviä kysymyksiä. Usein kysymykset paljastivat kyllä heidän täydellisen tilanteen tajun puutteensa.
Tulevan pyhän evankeliumissa Jeesus puhuu opetuslapsilleen taivaasta. Hän sanoo: ”Minun Isäni kodissa on monta huonetta.”
Hän menee sinne edeltä valmistamaan opetuslapsilleen asuinsijan.
Jeesus sanoo: ”Te tiedätte kyllä tien sinne, minne minä menen.”
Opetuslapset hätääntyvät. He eivät tiedä, minne Jeesus menee. Huoli purkautuu kysymykseksi: ”Kuinka tuntisimme tien?”
Keskustelu jatkuu ja päästään kysymyksen kautta eteenpäin.
Ehkä me kysymme liian vähän. Kysymisessä on se hyvä puoli, että silloin me olemme jo valmiit kuulemaan vastauksenkin. Motivointi on jo tapahtunut ja vuorovaikutus syntynyt.
Jeesuksen ja hänen opetuslastensa välillä toimii vuorovaikutus: he saavat vastaukset kysymyksiinsä. Jeesus vastaa opetuslasten kysymykseen sanomalla, että he kyllä tuntevat tien Isän kotiin.
Hän sanoo: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet.”
Usein oli kysymys uskosta, ei asian järjellä ymmärtämisestä. Se teki tilanteet vaikeiksi käsittää. Jeesus herätti kuulijansa uskomaan ja toivomaan. Niin tapahtui kerran ja niin tapahtuu yhä uudelleen.
Hän sanoo myös meille: ”Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
