Teollisuusliitto: Palkansaajien ostovoiman korjaaminen on ensi vaalikauden tärkein kysymys

Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta kertoi eduskuntavaalitavoitteista maanantaina Helsingissä.  Kuva: LEHTIKUVA / Markku Ulander

Teollisuusliitto pitää seuraavan vaalikauden tärkeimpänä kysymyksenä palkansaajien ostovoiman korjaamista. Lisäksi liitto haluaa torjua heikennykset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja ajaa mittavia muutoksia työmarkkinoiden lainsäädäntöön.

Liitto katsoo, että ostovoiman heikentyminen uhkaa vakavasti kotimaista kysyntää, myönteistä työllisyyskehitystä ja voi pitkittää mahdollista taantumaa.

Paras keino ostovoimaongelmien korjaamiseksi olisi Teollisuusliiton mukaan työntekijöille kiky-sopimuksen kautta siirrettyjen sosiaalivakuutusmaksujen palauttaminen työnantajien maksettavaksi. Toimi vahvistaisi palkansaajien ostovoimaa noin kahdella prosentilla kaikissa tulonsaajaryhmissä julkiselle taloudelle neutraalilla tavalla, Teollisuusliitto perustelee.

"Kiky-maksujen siirto takaisin työnantajille hyödyttäisi melko tasaisesti kaikkia palkansaajia. Vastaavan vaikutuksen saaminen veronalennusten avulla olisi julkisen talouden liikkumatila huomioiden mahdotonta”, sanoo Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta tiedotteessa.

Teollisuusliiton mukaan kiky-maksujen siirron lisäksi tulisi harkita kohdennettuja tuloveronalennuksia pieni- ja keskituloisille.

Maanantaina julkaisemissaan eduskuntavaalitavoitteissa liitto arvostelee monien puolueiden esittämiä ajatuksia työttömyysturvan heikentämisestä. Teollisuusliitto laskee, että jopa kymmenentuhatta teollisuuden työntekijää putoaisi liiton sopimusaloilla perusturvan varaan, jos etuuspäivien määrä leikattaisiin kokoomuksen esittämällä tavalla neljästäsadasta kahteensataan.

"Kuluvalla vaalikaudella on tehty merkittäviä uudistuksia työttömyysturvaan. Nyt olisi syytä antaa tehtyjen reformien ja muutosten vaikutusten ensin näkyä, ja arvioida sitten työttömyysturvaa uudelleen tilastojen sekä tutkimusten valossa”, Nevaranta esittää.

Kun eletään muutenkin epävarmoja aikoja, ei epävarmuuksia tulisi lisätä harkitsemattomilla ehdotuksilla ansiosidonnaisen puolittamisesta. Teollisuusliitto arvioi, ettei ansiosidonnaisen puolittamisesta olisi apua työllisyysasteen nostamiseksi. Taantuman uhatessa se sitä vastoin heikentäisi kohtuuttomasti pieni- ja keskituloisten luottamusta omaan talouteen.

Liitto esittää myös mittavia muutoksia työmarkkinoita koskevaan lainsäädäntöön. Työehtosopimusten yleissitovuus pitäisi Teollisuusliiton mielestä laajentaa myös niille toimialoille, joilla ei ole työehtosopimuksia tekevää työnantajayhdistystä. Teollisuusliiton sopimusaloilla tämä koskee ennen kaikkea metsäteollisuutta, jonka työnantajapuoli on päättänyt luopua työehtosopimustoiminnasta.

Metsäteollisuudessa on viimeisimmällä sopimuskierroksella tehty vain yrityskohtaisia sopimuksia, mikä otti koville erityisesti UPM:n kohdalla ja johti lähes neljä kuukautta kestäneeseen lakkoon viime vuonna. Teollisuusliitto ehdottaa, että kattavuudeltaan laajin yrityskohtainen työehtosopimus katsottaisiin yleissitovaksi, mikäli muut yleissitovuuden edellytykset täyttyvät.

"Näin turvattaisiin kaikille toimialan työntekijöille hyvät työehdot myös yrityskohtaisessa kentässä”, Nevaranta esittää.

Lisäksi Teollisuusliitto katsoo, että työehtosopimusten sisältöriitojen ratkaisemisissa tulisi tehdä perustavanlaatuinen muutos. Nykyisin työnantaja päättää työehtosopimuksen tulkinnasta kunnes asia on ratkaistu oikeudessa. Teollisuusliitto antaisi tulkintaoikeuden paikallisissa sopimuksissa työntekijöille.

"Tulkintaetuoikeuden kääntäminen lisää työnantajan kannustinta löytää ratkaisu erimielisyyksiin neuvottelemalla, ja samalla se madaltaa työntekijöiden kynnystä solmia sopimuksia paikallisella tasolla”, Nevaranta sanoo.