Olkea auton tankkiin
Päivi Paakkarinen ja Anna-Maija Kirkkari totesivat olkien säilyneen kuivina koekasassa. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoSOMERO (MT)
Neste Oil ja Raisioagro selvittävät yhdessä, onko Suomeen mahdollista luoda toimiva ja tehokas suuren mittakaavan oljenkorjuuketju biodieselin valmistusta varten.
Lisäksi tutkitaan kuinka olkea pystytään varastoimaan, jotta biodiesellaitokselle voitaisiin taata raaka-ainetta ympäri vuoden.
Tutkimuksen toteuttaa Työtehoseura (TTS) kahdella maatilalla Somerolla ja Mäntsälässä.
Neste Oil on testannut oljen muuntamista öljyksi mikrobiöljyteknologialla useita vuosia koeolosuhteissa.
Jos tutkimus osoittaa oljen hyväksi dieselin raaka-aineeksi, voisi Neste Oil tehdä päätöksen biodiesellaitoksen rakentamisesta aikaisintaan vuonna 2015, kertoo yhtiön tutkimusjohtaja Petri Lehmus.
Vielä ei ole päätetty minne laitos rakennettaisiin, mutta suuren raaka-ainetarpeen vuoksi laitos olisi perustettava merkittävälle vilja-alueelle.
Laitos tarvitsisi vuodessa 200 000 tonnia olkea, mikä vastaa noin 100 000 hehtaarin vilja-alaa. Viljaa kasvaa Suomessa vuosittain hieman yli miljoonalla hehtaarilla.
TTS tutkii tänä syksynä Somerolla oljenkeruuta kanttipaaliin ja Mäntsälässä pyöröpaaliin.
Olkea korjataan kokeissa kuivana ja kosteana. Lisäksi varastointia testataan peitettynä ja ilman peitettä. Pyöröpaaleista osa kääritään muoviin.
Paalien säilyvyyttä tarkkaillaan ensi syksyyn asti.
Paalikasoihin on asetettu lämpöanturit, joilla pinon lämpötilavaihtelua tarkkaillaan, tutkimus- ja viestintäjohtaja Anna-Maija Kirkkari Työtehoseurasta kertoo.
Myös paalaamiseen käytettävää aikaa ja tehokkuutta on mitattu.
Somerolla kokeessa ovat mukana paalausurakointia oman tilanpidon ohessa tekevät Mika ja Vesa Ryhtä.
Tuhat hehtaaria vuodessa paalaavat veljekset toteavat, että oljenkorjuun sesonki on lyhyt, vain pari viikkoa. Siinä ajassa on vaikea saada riittävästi olkea talteen.
Moni viljelijä myös haluaisi paalit nopeasti pois pelloiltaan, jotta voi tehdä muokkaukset ja mahdolliset syysviljan kylvöt kunnolla. Tämän vuoksi oljelle olisi oltava välivarastointipaikkoja.
Raisioagron liiketoiminnan kehitysjohtaja Pekka Heikkilä kertoo oljen hyödyntämisen olevan nykyisin vähäistä, vain noin kymmenen prosenttia oljesta kerätään.
Hän uskoo, että tilakoon kasvu ja urakointi lisäävät oljen keruun tehokkuutta.
Viljelijälle maksettavaa oljen hintaa Neste ei vielä kommentoi.
Kuljetuskustannusten arvioidaan rajoittavan oljenhankinnan noin 200 kilometrin säteelle laitoksesta.
Oljen korjuu ja kuljettaminen loisivat uutta työtä maaseudulle. Paalien kuljettamista riittäisi ympäri vuoden.
Neste Oil pyrkii laajentamaan uusiutuvien polttoaineidensa raaka-ainevalikoimaa.
”Raaka-aineeksi halutaan muuta biomassaa kuin ruuaksi käypää”, sanoo liiketoiminnan kehittämispäällikkö Päivi Paakkarinen Neste Oilista.
”Bioenergian lähteeksi olki on hyvä vaihtoehto, koska se syntyy viljantuotannossa joka tapauksessa”, toteaa Heikkilä.
Oljesta saadaan dieseliä muuttamalla ensin sen selluloosa ja hemiselluloosa sokereiksi. Tämän jälkeen mikrobit muuttavat sokerin rasvaksi ja siitä pystytään valmistamaan öljyä.
Olkimassasta noin 20 prosenttia saadaan muutettua prosessissa dieseliksi.
Valmistuksessa syntyville sivutuotteille tutkitaan myös käyttökohteita. Paakkarinen sanoo rehukäytön olevan mahdollista.
Kaikkien viljojen olki käy dieselin valmistukseen, mutta tutkimuksessa käytetään vain vehnää, jotta näytteet ovat vertailukelpoisia keskenään.
Nyt Neste käyttää uusiutuvan dieselin valmistuksessa raaka-aineina elintarviketeollisuuden eläinrasvajätettä sekä erilaisia kasviöljyjä.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
