Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Vasta teknologiasektorin palkkaratkaisu sysää suman liikkeelle

    Suomen kaikki kolme suurinta vientiliittoa siirtyvät sopimuksettomaan aikaan, jos työmarkkinaneuvottelut jumittavat kaikissa pöydissä vielä alkavankin viikon.
    Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton työehtosopimusneuvotteluissa 24 kiky-tuntia jumittavat yhä. Metsäteollisuus hakee kustannuskilpailukykyä ja Paperiliitto ostovoimaa kasvattavia palkankorotuksia.
    Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton työehtosopimusneuvotteluissa 24 kiky-tuntia jumittavat yhä. Metsäteollisuus hakee kustannuskilpailukykyä ja Paperiliitto ostovoimaa kasvattavia palkankorotuksia. Kuva: UPM

    Metsäteollisuuden ja Kemianteollisuuden nykyinen työehtosopimus on katkolla marraskuun lopussa. Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus ovat jatkaneet palkkaneuvottelujaan sopimuksettomassa tilassa jo lokakuun lopusta.

    Metsäteollisuus jatkaa kuluvalla viikolla neuvottelujaan Paperiliiton ja Pro-liiton kanssa.

    Teollisuusliitto katkaisi työehtosopimusneuvottelunsa mekaanisen metsäteollisuuden sopimusalalla perjantaina. Syynä neuvottelujen keskeytymiseen on se, että liitolle tärkeissä asioissa ei ole päästy eteenpäin.

    Kemianteollisuuden neuvottelupöytä on ollut tyhjänä jo pari viikkoa.

    Isot neuvottelukunnat ovat koolla ja toimistot vaihtavat keskenään ajatuksia ja ehdotuksia, mutta valmista ei tule: kaikki odottavat Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton päänavausta. Nämä avainliitot ovat päässeet jo vääntämään palkkaratkaisustakin, mutta valmista ei synny ennen kuin kaikesta on sovittu.

    Ja kilpailukykysopimus ja sen 24 tuntia tuntuvat hiertävän loppuun saakka. Ammattiliitot haluavat lopun kiky-työajan pidennykselle, työnantajat pitävät siitä kiinni.

    Painetta pitää pannussa olla ennen kuin sopimus syntyy – ja pannu viheltää – muistutti aikoinaan työmarkkinapomo ja STK:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Tapani Kahrikin.

    Vielä ei painetta ole kylliksi.

    Postin, PAU:n ja työnantajia edustavan Paltan jumiutuneet neuvottelut ovat nostaneet poliittista painetta, kun omistajaohjauksesta vastaavan Sirpa Paatero (sd.) ja pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on vedetty osapuoleksi puuttumaan valtionyhtiön pakettiyhtiön tes-järjestelyihin ja sopimusalan vaihdokseen.

    Viikonloppuna kiistaa selvitti työmarkkinakonkareiden työryhmä: entinen työministeri ja SAK:n pitkäaikainen puheenjohtaja Lauri Ihalainen, EK:sta eläköitynyt konkari Lasse Laatunen, PAMin entinen puheenjohtaja Ann Selin ja työmarkkina-asiantuntija Jukka Ahtela. Tavoitteena työryhmällä oli löytää ratkaisu Postin 700 pakettilajittelijan työehtoheikennyksille, jolla välttää maanantaina uhkaavat tukilakot.

    Tukilakossa mukana olevan Ilmailu-unionin työtaistelun vuoksi Finnair ilmoitti liki 300 lennon peruuttamisesta.

    Kiistan ytimessä olevat 700 pakettilajittelijaa saivat viime perjantaina verrata ensi kerran palkkakuiteistaan, olivatko palkat pysyneet ennallaan luvatusti myös Teollisuusliiton ja Medialiiton sopimuksen alla.

    Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan Posti- ja logistiikka-alan unionille ja Paltalle antama, ja hylätty sovintoesitys pohjautui palkkojen osalta sekin teknologiateollisuudelta odotettavaan pohjaesitykseen – jota ei siis ole olemassa.

    Myös kuljetusala on sitonut ennalta korotuksensa pääavaajan prosentteihin.

    "Työnantajat ovat neuvottelupöydissä avoimen uhmakkaita eivätkä peittele haluttomuuttaan sopia. Tämä sama asetelma toistuu myös Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välisissä neuvotteluissa", arvioi Paperiliiton liittovaltuusto viime keskiviikon tiedotteessa.

    Uhmakkuus ei ehkä ole oikea sana kuvaamaan tämän neuvottelupöydän todellisia tunnelmia, vaikka retoriikka on kovaa. Keskusteluilmapiiri sisältää tietenkin eri näkemykset kikyn poistamisesta eli näkökulmasta riippuen työajan lyhentämisestä tai ennalleen palauttamisesta, palkankorotuksista, työehtojen joustavuudesta.

    Työrauhakysymyksen osalta poliittiset lakot ja niiden kieltäminen on periaatepuolen hiertävimpiä tekstikysymyksiä. Lakko-oikeutta ei työnantajaliitto kyseenalaista, mutta niin sanotut "laittomat" eli sopimuksenvastaiset lakot kustannuksineen metsäyhtiöt ynnäävät tarkkaan.

    Kuluvana vuonna lyhyitä ulosmarsseja on ollut tasan kaksi: Stora Enson Oulun paperikoneen vaihtaminen kartonkikoneeseen ja siihen liittyvä työvoiman vähentäminen sekä UPM:n Rauman paperikoneen sulkeminen.

    Ansiotasoa ja vuosityöaikaa Metsäteollisuus vertaa kilpailijamaihin, Ruotsiin ja Saksaan.

    Metsäteollisuuden tavoitteena on kilpailukykyä parantavat työehdot. Työnantaja hakee joustavuutta työehtoihin. Paperiliitto vetoaa ostovoiman kehittymiseen ja tuottavuuden kasvuun.

    Metsäteollisuudessa koneet ovat kasvaneet ja paperiraina levennyt.

    Paperiliitossa jäseniä on runsaat 34 000, joista työmarkkinoiden käytettävissä olevia oli syyskuun lopussa noin 14 000.

    Työnantajaliitossa arvioidaan työssä olevien jäsenten määrän laskevan tänä vuonna ensimmäisen kerran alle 10 000:n. Vuonna 2005 ennen Kemijärven ja Voikkaan sulkemisia aktiivijäseniä oli vielä 38 000.