Maatalousylioppilaiden kylä pitää perinteistä kiinni
Opiskelijat Sani Karjalainen, Kaisu Mälkiä, Juha-Matti Toppari ja Heikki Sampolahti viihtyvät Latokylässä. Taustallaensimmäisinä valmistuneet A ja B-talot. markku vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoKun ensimmäiset opiskelijat muuttivat Latokylään vuonna 1953, oli Viikki vielä muuten rakentamaton.
Aivan ylioppilaskylän vieressä sijaitseva Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta alkoi rakentua paikalleen 1960-luvun alussa.
Työ maatalousalan opiskelijoiden opiskelija-asuntojen rakentamisen puolesta alkoi 1940-luvun lopulla, kun Helsingin yliopiston maatalousopetus päätettiin sijoittaa Viikkiin.
Opiskelijajärjestöt Sampsa, Agro-Forst ja kotitalousylioppilaat perustivat kylän rakentamiseksi maatalousylioppilaiden liiton 1950.
Latokylän kahden ensimmäisen talon rakentaminen alkoi vuonna 1952 ja ne valmistuivat seuraavana vuonna.
Latokylän ensimmäisinä vuosina opiskelijat kulkivat luennoille kaupungin keskustaan. Alkuvuosina kävellen koko seitsemän kilometrin matkan.
Ajan saatossa Viikki on kehittynyt. Ylioppilaiden Latokylään kuuluu nyt kuusi taloa, lisäksi metsäylioppilaat sekä Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö ovat rakentaneet alueelle omat opiskelija-asuntonsa, yliopiston kampusalue on laajentunut ja muita asuintaloja sekä palveluja on tullut alueelle runsaasti.
Latokylällä on suuri merkitys siellä asuville opiskelijoille.
”Kyllä jokaiselle agronomille tulee opiskeluajoista ensimmäisenä mieleen ainejärjestötoiminta ja Latokylä”, maatalousekonomiaa opiskeleva Heikki Sampolahti toteaa.
”Täällä tuntee naapurit ja kylä yhdistää”, kotieläintiedettä ja eläinlääketiedettä opiskeleva Sani Karjalainen kertoo.
Asunnot menevät kuumille kiville, asunnonhakijoita on vuosittain enemmän kuin vapaita asuntoja.
”Asukkaat viihtyvät hyvin kylässä. Siitä kertoo jo se, että moni saattaa asua koko opiskeluaikansa samassa solussa”, toteaa maatalousekonomiaa opiskeleva Juha-Matti Toppari.
Latokylän sijainti on opiskelijoiden mukaan ihanteellinen.
”Yliopistolle kävelee luentopaikasta riippuen 5–10 minuutissa. Aamulla mennessä koko matka on jopa alamäkeä”, Karjalainen kertoo.
Opiskelijat toteavat luonnon ja Viikin koetilan peltojen olevan tärkeitä maalta muuttaneille nuorille.
”Kylä on lähellä luontoa, mutta palvelutkin ovat nykyisin lähellä”, elintarvikekemiaa opiskeleva Kaisu Mälkiä sanoo.
Kylässä asuminen myös tukee opintoja. Asukkaina Latokylässä on ruokaketjun eri osa-alueiden opiskelijoita maatalous-, elintarvike- ja ravitsemustieteistä.
”Laaja opiskelijoiden joukko antaa ymmärrystä muista aloista ja samalla tutustuu näiden alojen opiskelijoihin”, Mälkiä sanoo.
Vapaa-aikaan kylä tarjoaa asukkailleen muun muassa yhteistä liikuntaa ja illanviettoja.
Soluasuntopaikkoja opiskelijakylässä on 128 ja yksiöitä sekä kaksioita yhteensä 63 kappaletta.
Katkeamaton opiskelijoiden ketju vuosikymmenten ajan on säilyttänyt vanhat perinteet elossa.
Kylän kevätjuhlassa on edelleen samoja ohjelmanumeroita kuin 1950-luvulla.
Myös kylän hallinnossa on pidetty kiinni vanhoista perinteistä. Jokaisesta talosta valitaan vuosittain herastuomari ja suntio, jotka kuuluvat kylän lautakuntaan. Lautakunta päättää muun muassa uusien asukkaiden valinnasta ja kylän sisäisistä asioista.
Lautakuntaan kuuluu myös kylän oltermanni, joka on kylän entinen jo työelämään siirtynyt asukas.
”Perinteistä aiotaan pitää jatkossakin kiinni. Latokylällä on paikkansa opiskelijoiden elämässä tulevaisuudessakin”, opiskelijat toteavat.
TUURE KIVIRANTA
Kaikille vanhoille asukkaille avoimet kylän 60. kevätjuhlat ovat 20.4.
klo 15 alkaen Viikin monitoimi-
talolla. Ilmoittautumiset 4.4.
mennessä latokartano@helsinki.fi tai 09 3877133.
Kyllä jokaiselle agronomille
tulee opiskeluajoista ensimmäisenä mieleen ainejärjestötoiminta ja Latokylä.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
