Hybridillä riittää elinvoimaa
Hybridilajikkeiden satotaso on yleisesti korkeampi kuin populaatiolajikkeilla, kertoo Boreal Kasvinjalostuksen markkinointipäällikkö Satu Pura.
Suurempi satopotentiaali johtuu heteroosista. Korkea heteroosi syntyy, kun kaksi toisistaan perinnöllisesti hyvin etäällä olevaa linjaa risteytetään. Tämä takaa lajikkeelle korkean elinvoiman. Hybridilajikkeille on tyypillistä myös nopea kasvuunlähtö.
Hybridirukiita voi pääsääntöisesti viljellä lähes koko rukiinviljelyalueella, Pura kertoo. Rajoittavin tekijä on talvehtiminen ja nimenomaan lumihomeen kestävyys.
Hybridilajikkeet tulevat Euroopasta, jossa Suomen talvessa vaadittavan kaltainen lumihomeen kestävyys ei ole jalostuksen tavoite. Kotimaan markkinoille tuodut lajikkeet on kuitenkin testattu Suomen oloissa. ”Tänne on valikoitu ne kaikista talvenkestävimmät lajikkeet.”
Keväällä kylvettävät hybridirapsit ovat jopa populaatiorapseja aikaisempia. Suomen markkinoille on nimenomaan haettu aikaisia lajikkeita. ”Ne vievät kasvuaikansa puolesta rapsin viljelyaluetta pohjoisemmaksi.”
Syysrapseilla hybridien kasvurytmi on syksyllä nopea, mikä tuo etua talvehtimiseen. Rapsin juuriston pitää kasvaa syksyllä tarpeeksi vahvaksi, jotta talvehtiminen onnistuu ja kasvuunlähtö on keväällä hyvä.
Pura korostaa kuitenkin, että uusia syysrapsilajikkeita on viljelty Suomessa vielä vähän. ”Syyshybridirapsin talvehtimisetu populaatiorapsiin verrattuna on vielä varovainen arvio.”
Suurin yksittäinen hybridien viljelytekninen ero populaatiolajikkeisiin verrattuna on kylvösiemenmäärä. Se on hybridilajikkeilla huomattavasti alhaisempi.
”Hybrideillä on ominaisuus versoa erittäin voimakkaasti. Siihen ne tarvitsevat tilaa. Liian tiheässä kasvustossa hybridin satopotentiaali jää hyödyntämättä”, Pura selittää.
Yleistettynä hybridisiementä tarvitaan noin puolet vähemmän kuin populaatiolajikkeen siementä. ”Siementen hehtaarikustannuksessa ei yleensä ole merkittäviä eroja.”
”Siementen kohdalla puhutaan usein vain tonnikustannuksista. Silloin jää usein se mielikuva, että hybridisiemen olisi kalliimpaa. Hybridisiemen myydään yksiköissä, ei kiloissa. Tästä johtuen suoran hintavertailun tekeminen voi tuntua haasteelliselta.”
Hybrideillä siemenkustannus on kuitenkin jokavuotinen. Siemen on uusittava vuosittain, jotta elinvoimaisuus säilyy. Hybridin ominaisuuksista johtuen itse tuotettu siemen ei tuota satoa normaalisti. Kasvustosta tulee vaihteleva ja satotaso laskee olennaisesti.
Kylvömäärän lisäksi hybridien viljelytekniikassa saattaa olla pieniä lajikohtaisia eroja. ”Viljelyyn kannattaa perehtyä. On esimerkiksi tiedettävä oikea kylvöaika ja siemenmäärä”, Pura kertoo. Hybridilajikkeiden viljelyyn on saatavilla runsaasti viljelyohjeita.
Raisio keskittyy jatkossa vain hybridilajikkeisiin, kertoo Raision kehityspäällikkö Jaakko Laurinen. ”Hybrideissä on tulevaisuus. Ne pysyvät pystyssä, siemenkustannus on sama ja sato suurempi kuin tavallisilla lajikkeilla”, Laurinen listaa.
Borealin Suomen markkinoille tuomat hybridilajikkeet ovat eurooppalaisen jalostajan KWS:n jalostamia.
Lajikkeista valitaan Suomen oloihin sopivimmat.
KWS Scandinavian Claus Nymandin mukaan KWS on aloittanut hybridirukiiden jalostuksen myös Venäjällä. Nymand uskoo sieltä löytyvän talvenkestäviä lajikkeita Suomenkin markkinoille.
SAARA NIKKARI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
