Suomi osaacleantechin, mutta myynti takkuaa
Jo viidesosa Suomen viennistä tulee ympäristön kuormitusta vähentämään pyrkivästä cleantech-teollisuudesta. Toimialan koko Suomessa on noin 25 miljardia euroa ja kasvu noin kymmenen prosenttia vuodessa.
Alasta odotetaan viennin uutta johtotähteä, ja Suomen tavoite on olla maailman paras. Nyt Suomi on sijoilla 4–6, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön strateginen johtaja Mari Pantsar-Kallio.
Cleantechiin liittyvissä innovaatioissa Suomi on jo kärjessä, Global Cleantech Innovation Index listasi viime vuonna. Mutta ulkomaiden markkinoille pääsyssä sijoitus on surkea.
”Rahoitus, markkinoille meneminen ja riskien kanto on hankalaa. Siinä olemme 48 maan joukossa sijalla 20. Ala kaipaa kansainvälisiä pääomasijoittajia”, Pantsar-Kallio sanoo.
Suuri osa cleantechin kasvusta on ulkomailla.
Hallitus päätti kesäkuussa valjastaa julkiset hankinnat ulkomaille pääsyn tueksi. Kaikissa hankinnoissa tulisi harkita kotimaisen ratkaisun valitsemista.Tavoitteena on, että kotimaisia cleantech- hankintoja tehtäisiin 350 miljoonalla eurolla vuodessa. Summa on noin yksi prosentti valtion ja kuntien tekemistä julkisista hankinnoista.
”Ulkomaiset ostajat kysyvät aina, onko tekniikka käytössä kotimaassa. Jopa niin suuri yritys kuin Outotec tarvitsee näyttöjä kotimaasta”, Pantsar-Kallio sanoo.
Suomella on osaamisessa etumatkaa.
”Meillä on paljon perinteitä. Raskaan teollisuuden on ollut pakko satsata energiatehokkuuteen. Paperi- ja selluteollisuudessa jätevesien käsittely on jo aikoja sitten kehitetty hyväksi”, Cleantech Finlandin ohjelmajohtaja Santtu Hulkkonen sanoo.
Tulppa tulee siinä, että alalle pyrkivät 5–10 miljoonan liikevaihdon yritykset eivät jaksa kasvaa 50–100 miljoonan yrityksiksi.
”Siinä meillä loppuvat resurssit kesken. Ruohonjuuritoiminta on aika hyvää, mutta tarvitsisimme useita muutaman sadan miljoonan liikevaihdon yrityksiä”, Hulkkonen kertoo hankaluuksista myyntiponnisteluissa.
Valtio kuitenkin saa Hulkkoselta kehuja avusta.
”Kahden kolmen vuoden aikana Suomi on tehnyt 20–30 vienninedistämismatkaa. Niissä joka toisessa on cleantech ollut pääteemana.”
Yksi osa-alue, missä Suomella on hyviä innovaatioita on vesi. Pantsar-Kallion mukaan lähes mistä vedestä vain saadaan juomakelpoista, kyse on kustannuksista.
Esimerkiksi merivedestä saadaan juomakelpoista, mutta se vaatii energiaa niin paljon, että köyhillä mailla ei ole siihen varaa. Aurinkoenergian teho ei vielä riitä.
”Uskon, että tekniikka löytyy muutaman vuoden päästä”, Pantsar-Kallio ennustaa.
Myös tekniikalle mitata veden laatua etänä olisi kysyntää. Toistaiseksi näytteet pitää hakea paikanpäältä ja kuljettaa laboratorioon tutkittavaksi.
Kemira on kehittänyt tuotteita liuskekaasun tuotantoon.
”Meidän kemikaaleillamme vaikutetaan muun muassa siihen, miten vesi käyttäytyy kaasua talteen otettaessa. Veden kitkaa vähennetään, eikä energiaa tarvita niin paljoa”, Kemiran sijoittajasuhdejohtaja Tero Huovinen sanoo.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
