Haminan LNG-terminaali valmistuu kesällä – ”Avaa Suomen mittapuussa uuden ja täysin riippumattoman energian hankinta- ja myyntikanavan”

Haminan LNG-terminaali sijaitsee Haminan sataman öljylaiturilla. Kuva: Wärtsilä / kuvapankki

Kiinnostus biokaasun tuotantoon sekä maa- ja biokaasun nesteytykseen kasvaa, sillä kaasua on helpompi kuljettaa säiliöissä kuin putkissa. Biokaasulla on myös merkittävä rooli siirryttäessä uusiutuvaan energiaan.

EU:n taksonomia-asetuksessa myös maakaasu on hyvä siirtymävaiheen polttoaine, sillä se on fossiilisista polttoaineista vähäpäästöisin.

Putkikaasua oli viime vuonna Suomen noin 28 terawattitunnin (TWh) kaasunkäytöstä 25 TWh. Nesteytetyn maakaasun markkina oli noin 2,5 TWh.

Valtaosa Suomessa käytetystä maakaasusta on tuotu Venäjältä Gasgrid Finland -yhtiön putkea pitkin. Suomen valtion omistama siirtoverkkoyhtiö on vastannut kaikesta kaasun siirrosta Suomessa vuoden 2020 alusta, koska EU edellytti kaasun siirron ja myynnin eriyttämistä.

Baltiasta meille tulee vuonna 2019 valmistunut Baltic Connector -kaasuputki.

Nesteytettyä LNG-kaasua voidaan tuoda säiliölaivoilla. Tiiviiksi pakatun LNG:n terminaaleja on Suomessa kaksi: Gasumin omistama Porissa ja Outokummun, SSAB:n, EPV Energian ja Gasumin omistama Torniossa.

Kolmas LNG-kaasun terminaali on viimeistelyvaiheessa ja avataan kesällä Haminaan. Sen omistavat Haminan kaupunki Haminan Energian kautta, perheomisteinen virolainen energiayhtiö Alexela ja vähemmistönä Wärtsilä-konserni.

”Hamina avaa Suomen mittapuussa uuden ja täysin riippumattoman energian hankinta- ja myyntikanavan” Hamina LNG:n hallituksen puheenjohtaja Kalevi Mattila sanoo.

Käytännössä terminaali käsittelee nesteytettyä metaania, jota voi tulla ympäri maailmaa. Terminaali ei itse omista kaasua, vaan varastoi, tankkaa, lastaa laivoja ja rekkoja, höyrystää ja jakelee kaasua siirtoverkkoon.

Kaasuvaraston koko on 30 000 kuutiometriä, ja se on 45 metriä korkea ja leveä. Täytenä säiliöön mahtuu noin 200 gigawattitunnin energiasisältö.

”Tulevaisuudessa Haminan terminaaliin voidaan varastoida Suomessa tuotettua synteettistä metaania ja nesteytettyä biokaasua, ja Suomi voi olla vaiheittain omavarainen”, Mattila ennakoi.

Terminaali on liitetty kansalliseen kaasun siirtojärjestelmään ja paikalliseen jakeluverkkoon. Sen syöttämä kaasu voi kattaa kymmenesosan koko Suomen kaasuntarpeesta ja jatkossa kolmasosan eli seitsemän terawattituntia, Mattila kertoo.

Nesteytettyä kaasua voidaan tehdä fossiilisesta maakaasusta, eloperäisestä biokaasusta ja synteettisestä metaanista. Jälkimmäistä voidaan valmistaa ylijäämäsähköstä elektrolyysillä, jossa saatavaan vetyyn lisätään hiilidioksidia.

Tuloksena syntyy happea ja metaania, joka voidaan nesteyttää.

Kesällä alkuenergiaa prosessiin saa edullisesti tuulesta ja auringosta, ja lopputuotteen voi varastoida. Haminaan voi varastoida myös biokaasua, kunhan sen saatavuus paranee.

Nesteytetty maa- ja biokaasu kelpaavat esimerkiksi Viking Linen ja Silja Linen uusien risteilylaivojen sekä rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turvan polttoaineeksi.

Osa varustamoista on alkanut nyt kriisin keskellä kerätä matkustajilta lisämaksua kohonneiden polttoainekulujen kattamiseksi.

Lue myös:

Gasumin Wiljanen: Euroopan energiantuotanto menee uusiksi – uusi toimitusjohtaja povaa nousua biokaasulle ja haaveilee viljelijän ammatista